Informaation käytön suorituskyky informaatiointensiivisessä työssä -väitöstyö

Tiivistelmä

Tutkimuksessa perehdytään sekä usein toistuviin ja siksi työn resurssien käytön näkökulmasta keskeisiin informaationkäsittelytehtäviin, että työn kriittisiin ja haastaviin erikoistilanteisiin, joissa työntekijän ja työyhteisön kyky viestiä, hallita työn informaatiomaisemaa ja ratkoa ongelmatilanteita on koetuksella.

Artikkelikokoelmamuotoisessa väitöstutkimuksessa tarkastellaan konkreettista informaation hyödyntämistä osana arkipäiväistä työtä – kemiantehtaan prosessinohjaustyössä, globaalin huoltoliiketoiminnan teknisessä tuotetukikeskuksessa, globaalissa telekommunikaatioliiketoiminnan asiantuntija-, myynti- ja johtamistyössä sekä vartiointityössä. Tavoitteena on siis ymmärtää, miten informaationkäsittelyn suorituskyky tuloksellisena työssä muotoutuu.

Tutkimus koostuu sarjasta tapaustutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut empiirisesti havainnoida ja jäsentää tekijöitä, jotka vaikuttavat informaation käytön prosessiin ja suorituskykyvaikutuksiin työssä. Kaikki tapaustutkimukset toteutettiin läheisessä yhteistyössä tutkimukseen osallistuneiden yritysten kanssa. Tarkastelun kohteena on yhteisöllisten medioiden (sosiaalinen media, Web 2.0-teknologiat), mobiilien yrityssovellusten sekä esineiden internetin (Internet of Things, IoT) leviäminen työkäyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten tehokasta, laadukasta ja tuottavaa informaation käyttö työtehtävissä on sekä yksilötasolla että työyhteisötasolla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heljä Franssila

Tiedote

Informaation käyttö laajaan tarkasteluun töissä

Tällä hetkellä informaation käyttöä tarkastellaan ja myös
kehitetään työorganisaatioissa usein liiaksi tietojärjestelmä- ja
teknologialähtöisesti, ei työprosessi- ja suorituskykylähtöisesti,
todetaan tekeillä olevassa väitöskirjatutkimuksessa.

Uudet informaatioteknologiat ja virtuaalinen yhteistyö voivat
tukea yhteistyötä. Suurin osa nykyaikaisesta työstä sisältää eri
muodoissa esitetyn informaation käsittelyä sekä näkemysten ja
päätösten muodostamista informaation pohjalta.

Informaatio on kriittinen mutta haastava tuotannontekijä. Sen
käytön ja hallinnan menetelmiä työntekijä- ja työyhteisötasolla
tulee tarkastella laaja-alaisesti. Niitä pitää myös kehittää
systemaattisesti. Vain tällä tavoin erityyppiset investoinnit
informaatioteknologiaan ja informaatiovarantoihin osuvat kohdalleen
ja myös mahdollistavat niiden työn tuottavuusvaikutusten
realisoitumisen, mihin niillä on tähdätty, sekä työntekijä- että
organisaatiotasolla.

Tohtorikoulutettava
Heljä Franssilan informaatiotieteiden tutkimus
tuottaa uutta tietoa hajautettujen organisaatioiden informaation-
ja tiedonhallinnan, tietojärjestelmien, tietotyön tuottavuuden ja
organisaatioiden informaatioauditoinnin tutkimuskenttään. Se
selkeyttää ja konkretisoi tekijöitä, jotka on huomioitava
pyrittäessä kehittämään informaatiopääoman hyödyntämistä
työorganisaatiossa ja nostaa informaation käytön ja sen
edellytysten ja seurausten tarkastelun keskiöön. Tutkimus antaa
edellytyksiä sille, että jatkossa yhä useammin oikea informaatio on
oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan käytettävissä
työorganisaatioissa.

Tutkimus osoittaa, että hajautuneen työn koordinaatiotarve
riippuu hajautuneiden toimintojen ja resurssien riippuvuuksien
määrästä ja luonteesta. Monimutkaisia riippuvuuksia täytyy kyetä
hallitsemaan mielekkäin koordinaatiokäytännöin.

Koordinaatiotarpeeseen ja koordinaatiokäytäntöjen
muotoutumiseen vaikuttavat myös tilallisen ja ajallisen
hajautuneisuuden aste, hyödynnettyjen teknologioiden soveltuvuus
koordinaatiotarpeeseen nähden sekä yhteistyökumppaneiden välisen
sosiaalisen pääoman laatu ja määrä. Nämä tekijät voivat joko tukea
tai heikentää sovellettujen koordinaatiokäytäntöjen osuvuutta
koordinaatiotarpeisiin nähden. Mitä paremmin
sovellettujen koordinaatiokäytäntöjen laajuus ja muoto
vastaavat koordinaatiotarpeiden luonnetta, sitä onnistuneempaa ja
häiriöttömämpää hajautuneen työn informaatiovuorovaikutus on.
Koordinaatiokäytäntöjen osuvuus suhteessa hajautuneen työn
koordinaatiotarpeisiin ilmenee yhteistyökumppaneiden kokeman
informaatiovuorovaikutuksen laadussa.

Tutkimus tarjoaa työn ja työprosessien kehittäjille
käsitteellisiä välineitä hajautuneen työn
informaatiovuorovaikutuksen analyysiin ja
informaatiovuorovaikutuksen ongelmien ja onnistumisten juurisyiden
tunnistamiseen. Franssilan väitöstutkimus tarkastetaan Tampereen
yliopistossa myöhemmin vuonna 2016.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

JulkaisutFranssila, H., Okkonen, J., Savolainen, R. & Talja, S. (2012)The formation of coordinative knowledge practices in distributedwork: towards an explanatory model. Journal of KnowledgeManagement, 16(4), 650 -665.

Franssila, H. (2013) The Role of Knowledge Intermediaries in theManagement of Experience Knowledge. Knowledge and Processmanagement, 20(4), 232-242.

Franssila, H. (2013) Mobile Email as a Business and PersonalPerformance Driver in Everyday Knowledge Work – A Multi-method CaseStudy. Knowledge and Process Management, 20(4), 185 – 198.

Franssila, H. (tulossa) Enhancing information interaction as a means for situation awareness maintenance in mobile field work. Cognition, Technology & Work. Accepted