Information and communication technology system adoption at work – Employees’ experiences -väitöskirja

Tiivistelmä

Väitöskirjassa selvitetään miten työntekijät ottavat käyttöön yhteistyö- ja opiskelujärjestelmiä. Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, joiden aiheet ovat: (1) kirjallisuuskatsaus yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttöönoton teorioista ja tutkimusaiheista; (2) miten käyttäjät ovat oppineet käyttämään järjestelmiä, minkälaisia ongelmanratkaisustrategioita heillä on ja kohtaavatko nykyiset tukimuodot ja käyttäjien tarpeet; 3) minkälainen on itseohjautuva yhteistyö- ja opiskelujärjestelmän käyttöönotto ja (4) minkälaisia käytön ongelmia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttäjillä on, ja miten toimintajärjestelmä auttaa havainnoimaan ja analysoimaan käytön ongelmia. Osatutkimus 1 on kirjallisuuskatsaus, jossa aineisto koostuu 1303 artikkelista, jotka on haettu ISI Web of Science-tietokannasta. Aineisto on analysoitu sitaatioanalyysillä ja teema-analyysillä. Osatutkimusten 2-4 aineisto on kerätty haastattelemalla työntekijöitä ja heidän tukihenkilöitään. Yhteensä haastateltiin 39 henkilöä kolmesta isosta organisaatiosta: maailmanlaajuisen teknologiayhtiön virtuaalisen kokousjärjestelmän käyttäjiä, Helsingin yliopiston Alma-intranetin käyttäjiä ja Suomen puolustusvoimien Verkkosotakoulun käyttäjiä. Aineisto analysoitiin teemananalyysillä. Väitöskirja toteuteaan nippuväitöskirjana, jossa on 4 artikkelia ja tiivistelmä. Tutkimuksen tulokset on käytettävissä lokakuussa 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eija Korpelainen

Tiedote

Työkaverit tärkeässä roolissa uutta tekniikkaa opeteltaessa

Sosiaalinen toimintaympäristö on merkittävässä asemassa siinä,
onnistuuko uuden tieto- ja viestintäteknisen (TVT) järjestelmän
käyttöönotto.
Eija Korpelainen tutki väitöskirjassaan
työntekijöiden TVT-järjestelmien käytön omaksumista, oppimisen
tapoja ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Työsuojelurahasto
osallistui väitöstutkimuksen rahoittamiseen.

 

Uutta opitaan toisten kanssa työskennellessä. Kun jokin asia on
epäselvä, sitä kysytään mieluimmin lähitukihenkilöltä tai
kokeneelta työkaverilta, kuin ottamalla yhteyttä organisaation
atk-tukeen. Epämuodollista työssäoppimista kannattaa hyödyntää,
Korpelainen tähdentää. Uuden järjestelmän omaksuminen heikkenee,
jos järjestelmien käytön säännöistä ei ole sovittu yhdessä.

 

Oppija haluaa olla itsenäinen, mutta johdon ja organisaation tuki
on tärkeä. Aikaa uuden oppimiselle on varattava riittävästi.

 

Eniten uuden järjestelmän oppimista häiritsee, jos tekniikka ei
toimi luotettavasti tai sitä on hankala käyttää.

 

Järjestelmän hyödyllisyys työntekijän työlle tukee
omaksumista

 

Työntekijän kyky omaksua ja oppia uusi TVT-järjestelmä on keskeinen
haaste järjestelmiin liittyvien investointien käyttöönotossa. Jotta
investointi ei valu hukkaan, on organisaatioissa entistä enemmän
kiinnitettävä huomiota käyttäjien tarpeisiin.

 

Järjestelmää käyttävän työntekijän tulee kokea järjestelmän käyttö
hyödylliseksi oman työnsä kannalta. Vasta silloin työntekijä on
halukas muuttamaan toimintatapojaan ja panostamaan tietoteknisen
välineen käytön oppimiseen.

 

Tutkimusaineisto koostui kolmesta tapaustutkimuksesta suomalaisissa
työorganisaatioissa. Mukana olivat Helsingin yliopiston
Alma-intranetin ja Suomen puolustusvoimien Verkkosotakoulun
käyttäjiä. Kolmas ryhmä koostui henkilöistä, jotka käyttävät
maailmanlaajuisen teknologiayhtiön sähköistä kokousjärjestelmää.

 

Lisätutkimus toisi uutta tietoa

 

Aineisto kerättiin haastattelemalla työntekijöitä ja heidän
tukihenkilöitään. Yhteensä haasteltavia oli 50. Työntekijät olivat
suurimmaksi osaksi järjestelmien tavallisia käyttäjiä, jotka
hallitsivat käytön perusteet.

 

Kirjallisuudesta ei löydy kokonaisvaltaista esitystä työntekijän
näkökulmasta siitä, miten työntekijä omaksuu TVT-järjestelmät ja
minkälaiset tekijät tukevat tai vaikeuttavat oppimista. Korpelaisen
tutkimus tuo uutta tietoa yksilön tavasta omaksua ja oppia
TVT-järjestelmän käyttöä. Uutta tietoa saatiin myös järjestelmän
oppimiseen liittyvistä ongelmista.

 

Tuloksia analysoitiin kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon
TVT-järjestelmien ominaisuudet, työntekijän sosiaalinen ympäristö
työpaikalla ja työn kohde.

 

Tulosten analysointiin organisaatioympäristössä tutkija sovelsi
Engeströmin toimintajärjestelmän mallia. Tämä tutkimus loi pohjaa
Engeströmin mallin soveltamiselle TVT-järjestelmien käytön
tutkimuksessa.

 

Korpelainen haluaisi suunnitella ja toteuttaa TVT-järjestelmien
käyttöön liittyvän tutkimuksen, jossa aineistoa analysoidaan nyt
luodussa viitekehyksessä.

 

Tutkittavaa olisi myös TVT-järjestelmän käyttöönoton ja käytön
tutkimuksessa oppimisteoreettisesta viitekehyksestä, sillä tutkimus
ei nyt kohdistunut oppimistuloksiin. Mielenkiintoista olisi
selvittää, mikä edesauttaa oppimista, mikä hankaloittaa ja mitä
opitaan. Vai onko peräti niin, ettei opita mitään?

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Korpelainen Eija. 2011. Information and communication technology adoption at work. Employees’ experiences of adoption and learning. Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 125/2011. Helsinki. ISBN 978-952-60-4385-2 (printed) ISBN 978-952-60-4386-9 (pdf) ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 (printed) ISSN 1799-4942 (pdf) http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526043869 Avaa

Tilaukset Aalto yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Tuotantalouden laitos, Kirjasto, PL 15500, 00076 Aalto 09 470 22846 ja 09 470 24877, tuta-library@aalto.fi. mailto:tuta-library@aalto.fi