Inhimillisesti kestävä organisaatio

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa inhimillinen kestävyys nostetaan käsitteenä ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalle, sekä rakennetaan dialogiin perustuvan, inhimillisesti kestävän organisaation teoreettinen malli. Tutkimus jatkaa aiempaa autoetnografista väitöskirjatutkimusta syventäen ymmärrystä siitä, miksi dialogi on välttämätöntä inhimillisesti kestävässä organisaatiossa, erityisesti radikaalien muutosten keskellä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eeva Nummi

Tiedote

Dialogiin perustuva inhimillisesti kestävä organisaatio

Tiivistelmä

Tämä post doc-tutkimushanke käsitteli dialogin merkitystä inhimillisesti kestävässä organisaatiossa kolmen osatutkimuksen kautta. Ensimmäinen, autoetnografisena toimintatutkimuksena toteutettu osatutkimus tarkasteli sitä, miten työpaikalla toteutettu dialogi rakentaa positiivista vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Toinen aistietnografinen osatutkimus keskittyi dialogisessa vuorovaikutuksessa esiin nouseviin kehollisiin metaforiin sekä niiden potentiaaliin haavoittuvan, kehollisen tiedon sanallistamisessa ja sitä kautta inhimillisemmän organisaatioelämän rakentamisessa. Kolmas osatutkimus rakensi ymmärrystä dialogin uudistavasta dynamiikasta radikaalien muutosten keskellä.

Lähtökohdat

Työelämässä, radikaalien muutosten keskellä, tarvitaan keinoja käsitellä kokonaisvaltaisia kokemuksia, sekä kohdata oma ja toisten ihmisten haavoittuvuus rakentavalla ja voimaannuttavalla tavalla. Aito dialogi rakentaa sosiaalista todellisuutta, jossa on tilaa erilaisille kokemuksille ja kokemuksista oppimiselle. Tämä post-doc tutkimus jatkoi aiempaa organisaatiodialogia käsitellyttä väitöskirjatutkimusta ja rakensi ymmärrystä dialogin merkityksestä inhimillisesti kestävässä organisaatiossa.

Aineisto

Tutkimushankkeessa hyödynnettiin aiemman autoetnografisen toimintatutkimuksen aineistoa, joka kerättiin pitkittäisasetelmassa julkisen sektorin sote-organisaatiossa. Aineisto piti sisällään tutkijan autoetnografisen tutkimuspäiväkirjan, 13 litteroitua dialogia, 6 litteroitua haastattelua, sekä 31 kehittämistyöstä syntynyttä dokumenttia.

Menetelmät

Fenomenologian kenttään kuuluvassa tutkimushankkeessa keskeistä oli se, miten ihmiset – tutkija mukaan lukien – kokivat maailmaansa ja millaisia merkityksiä he antoivat kokemuksilleen. Metodologisesti kiinnostava kysymys oli, kuinka vaikeasti havaittavia ja sanoitettavissa olevia kokemuksia tutkitaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin toimintatutkimusta, autoetnografiaa, aistietnografiaa ja dialogista tutkimusotetta. Analyysissa korostui teema-analyysi ja luova bricolage-analyysi.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimus tekin näkyväksi sen, miten aito dialogi poikkeaa tavanomaisesta työpaikoilla tapahtuvasta vuorovaikutuksesta, ja miksi sitä kannattaa tavoitella. Aito dialogi mahdollistaa kokonaisvaltaisten, ml. kehollisten ja vaikeasti havaittavissa olevien kokemusten käsittelyn ja kokemuksista oppimisen työpaikoilla. Dialogi rakentaa yksilön sisäistä ja ihmisten välistä integraatiota, joka on inhimillisesti kestävän organisaation edellytys. Dialogi ylläpitää uudistavaa ja elämää tukevaa dynamiikkaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus nosti inhimillisen kestävyyden käsitteen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle. Se, miten inhimillistä kestävyyttä rakennetaan jatkuvan dialogin avulla erilaisissa arjen toimintaympäristöissä, on kriittistä etenkin radikaalien muutosten keskellä. Dialogi on kohtuullisen helposti käyttöönotettavissa työpaikoilla. Se vaatii hiukan perehtymistä käytäntöön, toistuvia kokeiluja ja kokemuksista oppimista. Jokainen dialoginen kohtaaminen on askel eteenpäin.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa