Innostuksen spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt (INSPI)

Tiivistelmä

Työterveyslaitoksella toteutettavan Innostuksen spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen lisääminen kiinnittämällä huomiota suomalaisten työpaikkojen keskeisimpiin voimavaroihin.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2011-2012) selvitetään työn imun ja työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla sekä sitä, mitkä ovat keskeisempiä voimavaroja, ja mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat henkilöstön työn imuun, työssä suoriutumiseen ja innovatiivisuuteen. Lisäksi selvitämme mm. työpaikka-, tiimi- ja työntekijätason ilmiöiden suhteellista merkitystä työn imulle ja innovatiivisuudelle sekä tarkastelemme työn yksilöllisen muokkaamisen ja palvelevan johtamisen käsitteitä ja validoimme niitä koskevat menetelmät.

Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutetaan kyselytutkimuksena kymmenillä (jopa 150) työpaikoilla. Tulokset kootaan suomalaista työelämän tilaa ja voimavaroja käsittelevään raporttiin, ja niistä tiedotetaan kansallisesti mm. Palje-tutkimus- ja kehittämisohjelman välityksellä ja hankkeen omilla verkkosivuilla. Hankkeeseen osallistuneet työpaikat saavat omat tuloskoosteensa. Koko hankkeen laajana tavoitteena on myönteisen, voimavaralähtöisen ajattelu-, vuorovaikutus- ja toimintamallin läpimurron edistäminen suomalaisilla yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Krista Pahkin

Tiedote

Työelämä tuunattavissa kukoistavaksi

Työn imu on parasta työhyvinvointia. Työn imua lisäävät parhaimmin työn voimavarat ja mahdollisuus tuunata työtään. Työterveyslaitos ilahduttaa laajassa Inspi-hankkeessa tuloksilla, joiden mukaan Suomen työpaikoilla tunnetaan työn imua, ja kaikenikäiset sitoutuvat työhönsä. Tutkimus- ja kehityshanketta rahoittivat Työsuojelurahasto sekä Valtion työsuojelurahasto.
 
Innostuksen spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt eli Inspi on ensimmäinen suomalainen tutkimus- ja kehittämishanke positiivisen työ- ja organisaatiopsykologian näkökulmasta. Inspi on osa Palje-ohjelmaa, joka tähtää työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen.
 
Työterveyslaitoksen 1,5-vuotiseen Inspi-hankkeeseen osallistui eri toimialojen 87 organisaatiosta noin 11 500 työntekijää, 1 500 työryhmää ja toistatuhatta esimiestä.
 
Kaikki voimavarat arvokkaita
 
Tutkijat luokittelivat työtehtävän, työryhmän ja organisaation voimavarat. Esimerkiksi työtehtävän voimavaroiksi he tunnistivat työn itsenäisyyden, työn kehittävyyden, tavoitteiden selkeyden ja palautteen.
 
Työn voimavarojen lisäksi tutkijat paneutuivat työn vaatimuksiin: työn määrään, kiireeseen, keskeytyksiin ja ristiriitaisiin odotuksiin. Arvioitavana oli myös työn imulle ehkä keskeisin voimavara, ammatillisen pystyvyyden kokemukset. Työn imun vastakohdaksi tutkijat nimesivät leipääntymisen.
 
Tulokset kertovat, että ammatillinen pystyvyys ja kaikki tarkastellut voimavarat ovat myönteisessä yhteydessä työn imuun. Tutkijat päättelevät, että vahvistamalla mitä tahansa näistä voimavaroista, työn imua voi lisätä.
 
Voimavarat ja tuunaaminen ykkösasioita
 
Työn voimavarat ja työn tuunaaminen – työn mielekkäämmäksi tekemistä itselleen – selittävät johdonmukaisesti myönteisimmin työn imua kuin muut tarkastellut seikat.
 
Voimavarat ja tuunaaminen taustoittavat myös sitoutumista työpaikkaan, halukkuutta pitkään työuraan ja työryhmien laadukasta toimintaa.
 
Työn kehittävyys ja monipuolisuus ovat voimavaroista selvimmin kukoistuksen lähteitä. Myös koko työporukan onnistumiseen tähtäävä palveleva johtaminen ja ystävällinen vuorovaikutus tuovat tulosta.
 
Työ kaipaa usein lisähaasteita
 
Työn vaatimukset lähinnä täsmentävät työn voimavarojen merkitystä työhyvinvointiin ja menestykseen. Työn vaatimukset eivät yksiselitteisesti heikennä työhyvinvointia.
 
Jos työssä on korkeat vaatimukset, tunnetaan vähäistä työn imua, työryhmien toiminnat tulokset arvioidaan mataliksi eikä työhön sitouduta. Nämä yhteydet pistävät harkitsemaan työpaikan vaihtoa.
 
Toisaalta työn vaatimukset vähentävät leipääntymisen todennäköisyyttä ja suuntaavat työn tuunaamiseen. Tutkijat päättelevät, että työn tuunaus onkin usein työn haastavuuden lisäämistä.
 
Työpaikka tai henkilö ei ratkaise hyvinvointia
 
Työpaikan rakenteet ja työsuhteet sekä henkilöstön yksilötaustat selittävät vain vähän työhyvinvoinnista ja työpaikkojen menestyksestä.
 
Mitä korkeampi oli henkilöstön keski-ikä, sitä enemmän organisaatiossa koetaan työn imua ja sitä yleisemmin työtä tuunataan.
 
Työryhmän paras mahdollinen koko ei juuri vaikuta tuloksiin, mutta mitä pienempi työryhmä, sitä myönteisemmäksi arvioidaan palvelevan johtamisen ja oman työn tuunaamisen taso.
 
Työtuntien viikkomäärällä, kokopäivä- tai osa-aikatyöllä ei ole selvää yhteyttä tulosmuuttujiin.
 
Esimiesten työn imu tai leipääntymisen aste ei eroa muista.
 
Määräaikaiset työntekijät tuunaavat työtään keskimääräistä enemmän. He arvostavat työstä saamaansa palautetta, työn kehittävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Tätä vastoin määräaikaiset raportoivat muita kielteisemmin työn varmuuden, tavoitteiden selkeyden ja työn vaatimukset.
 
Työn itsenäisyys sitouttaa yli 45-vuotiaita

Tutkimuksen mukaan kaikenikäiset työntekijät sitoutuvat työpaikkaansa ja työhönsä samanvahvuisesti.
 
Yli 45-vuotiaat tuntevat enemmän työn imua kuin nuoremmat. Yli 45-vuotiaitten sitoutumista työpaikkaansa lisäsi työn riittävä itsenäisyys. Tätä voimavaraa kannattaa vaalia, kun työuria halutaan pidentää.
 
Tutkijat toteavat, että myös nuoret sitoutuvat työhönsä, eivätkä haikaile pois työelämästä ainakaan aiemmin kuin vanhemmat ikäpolvet.
 
Vähän opiskellut nainen työn imussa
 
Naiset kokevat työn imua hieman enemmän kuin miehet.
 
Yllättäen vähiten koulutetut – usein hoiva-alan ja sihteeritehtävien naiset – kokevat eniten työn imua.
 
Korkeimmin koulutetuilla on sekä enemmän työn voimavaroja että työn vaatimuksia. He pystyvät myös muita paremmin tuunaamaan työtään. He kuitenkin ovat muita vähemmän sitoutuneita työpaikkaansa.
 
Kunnissa myönteistä, valtiolla ei
 
Toimialojen erot eivät ole suuria. Kunnissa ja kuntayhtymissä monet työn voimavarat ja työn imu nähdään keskimääräistä hieman myönteisemmin. Yrityksissä, säätiöissä ja yhdistyksissä palveleva johtaminen ja työn tuunaaminen ovat lievästi keskimääräistä parempia; seurakunnissa taas työn itsenäisyys ja kehittävyys.
 
Valtiolla ja julkisoikeudellisilla yhteisöillä monet työn voimavaroista, kuten työn varmuus, palveleva johtaminen ja oikeudenmukaisuus sekä työn tuunaaminen ja työn imu näyttävät keskimääräistä alempaa lukemaa. Näillä työpaikoilla kuitenkin halutaan muita vähemmän pois nykytyöstä.
 
Edes organisaatiomuutos ei lamauta
 
Tutkimuksen keskeisiin tuloksiin kuuluu lisäksi se, että myönteisiksi koetut organisaatiomuutokset edistävät kaikkia tutkittuja voimavaralähteitä.
 
Suuretkaan muutokset eivät tulosten mukaan ole yksioikoisesti haitallisia. Työ arvioidaan suurten muutosten työpaikoilla kehittävämmäksi kuin muualla.
 
Tutkijat sanovat, että ajatus kaikkialla ja aina vallitsevasta muutosvastarinnasta ei päde, eivätkä muutokset vääjäämättä epäonnistu.
 
Tosin silloin, kun muutokset työpaikalla arvioitiin suuriksi ja johtaminen vain vähän ihmissuuntautuneeksi, luottamus heikkenee.

Tutkijat toivovat, että tutkituilla työpaikoilla edettäisiin voimavaralähtöisiin kehittämishankkeisiin. Sen jälkeen tutkijat selvittäisivät kehittämishankkeiden vaikuttavuutta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Hakanen Jari, Harju Lotta, Seppälä Piia, Laaksonen Anna, Pahkin Krista. 2012. Kohti innostuksen spiraaleja. Innostuksen spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Helsinki: Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-254-0 (nid.) ISBN 978-952-261-255-7 (PDF) Avaa

Lisää tietoa hankkeesta, mm. sen tuloksista, löytyy hankkeen internet-sivuilta: www.ttl.fi/inspi. http://www.ttl.fi/inspi Avaa