Innovaatiokyvykkyyden mittaaminen ja johtaminen – kohti parempaa tuottavuutta ja suorituskykyä

Tiivistelmä

Tuottavuuden ja suorituskyvyn kehittäminen pk-yrityksissä vaatii myös innovaatiotoiminnan huomioimista. Jotta innovaatiokyvykkyyttä voidaan kehittää ja johtaa, sitä tulee myös mitata. Mittaamisella on positiivisia vaikutuksia moniin asioihin, jos mittaaminen on toteutettu oikealla tavalla. Innovaatiokyvykkyyden mittaaminen on kuitenkin heikolla tasolla suomalaisissa pk-yrityksissä.

On siis tarve innovaatiokyvykkyyden mittaamis- ja johtamismallille, jota pk-yritykset voivat hyödyntää innovaatiotoimintansa mittaamisessa ja sitä kautta sekä tuottavuuden että suorituskyvyn johtamisessa. Pk-yritykset eivät usein ota innovaatioasioita huomioon liiketoiminnan ja strategian suunnittelussa. Tarvitaankin uusia menetelmiä, että yrityksen koko innovaatiokyvykkyyttä voitaisiin paremmin seurata ja johtaa.

Hankkeen tavoitteena on luoda pk-yrityksille malli, jolla pystytään kehittämään innovaatiokyvykkyyden mittaamista. Mallissa esitetään mittaamisen osa-alueita, mittareita, ja suuntaviivoja pk-yritysten tarpeisiin.

Hanke toteutetaan tapaustutkimuksena, jossa käytetään useita aineiston keruumenetelmiä ja teoriaviitekehyksiä. Hankkeen päävaiheet ovat (1) kirjallisuuteen tutustuminen ja tutkimuskysymysten tarkentaminen, (2) aineiston hankinta ja analysointi ja (3) teorian kehittäminen ja mallin muodostus.

Hankkeen tuloksista tiedotetaan jo hankkeen kuluessa tulosten valmistuessa. Kaikki tulokset ovat käytettävissä hankkeen päätyttyä vuoden 2015 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hannu Rantanen

Tiedote

Pk-yrityksille kekseliäisyyden mittausapua

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat räätälöivät
pienille ja keskisuurille yrityksille soveltuvan innovaatiokyvyn
mittaamismallin. Kun tiedetään, mitä ja miksi mitataan,
yritysjohdon on helpompi keskittyä olennaisiin asioihin.
Mittaamismallilla pk-yritykset voivat valita innovaatiokyvyn
mittauskäytännöistä ja mittareista sopivat omiin tarkoituksiinsa.
Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Mittausalan vanha viisaus kuuluu: Mitä et mittaa, sitä et voi
johtaa. Monissa tutkimuksissa on todettu, että innovaatiokyky on
yksi tärkeimmistä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn
lähteistä. Pk-yrityksiä ei kuitenkaan ole ohjeistettu, miten
innovaatiokykyä mitattaisiin. Nykyiset innovaatiokykymittarit on
suunnattu isoille ja teknologia-alan yrityksille.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston innovaatiokyvyn
mittaamiskyselyyn vastasi lähes kolmesataa pk-yritysten edustajaa,
ja parisataa henkilöstöammattilaista kertoi edustamansa
organisaation suorituskyvyn osa-alueista. Nämä aineistot
analysoitiin tilastollisin menetelmin. Lisäksi tutkijat tekivät
teemahaastatteluja viidessä yrityksessä. Innovaatiokyvyn mittareita
testattiin kolmessa yrityksessä.

Mittaamisen räätälöintiä

 

Kun tutkijat paneutuivat innovaatiokyvyn mittaamiskäyttäytymiseen,
selvisi, että erityyppisille yrityksille soveltuvat erilaiset
mittarit. Tutkijat päätyivät luokittelemaan mittarityyppejä, mikä
helpottaa mittareiden valintaa.

Tutkijat myös määrittelivät pk-yritysten innovaattorityypit.
Tämä auttaa pk-yritysten edustajia ymmärtämään, että
innovaatiokyvyn kehittäminen kohdentuu tiettyihin osa-alueisiin –
onhan erityyppisillä pk-yrityksillä erilaisia vahvuuksia.

Tutkijat selvittivät, mihin ja miksi pk-yritykset käyttävät
innovaatiokyvyn mittaamista. Tämä edistänee mittareiden
jatkokehitystä.

Kehitetyssä mallissa ehdotetaan mittarityyppejä erityyppisille
yrityksille. Ehdotusten toivotaan helpottavan pk-yritysten mittarin
valintoja. Malli myös lisää ymmärrystä siitä, että tarvittava
mittaamistaso vaihtelee erityyppisissä pk-yrityksissä. Joillekin
riittää yksi mittari ja toiset voivat hyödyntää useita monipuolisia
mittauskäytäntöjä.

Turha mittaus on turhaa

 

Tutkijat muistuttavat, että innovaatiokyvyn mittaamisen pitää aina
perustua konkreettiseen tarpeeseen. Ennen kuin yritys alkaa
suunnitella mittaamista, pitää miettiä, mitä mittaamisella halutaan
selvittää.

Innovaatiokyvyn edistäminen nostaa niin työntekijöiden kuin
organisaation suorituskyvyn osa-alueita. Siksi innovaatiokyvyn
lisäksi pitää mitata myös suorituskyvyn osa-alueita: Näin pystytään
näkemään muutos molempien mittareissa.

Yksi hyvä voittaa joukon huonoja

 

Innovaatiokyvyn mittaamisessa laatu korvaa määrän. Kannattaa ottaa
ennemmin käyttöön yksi hyvä mittari kuin monta huonosti mietittyä.

Tutkijat ovat esitelleet monissa tilaisuuksissa sekä
kirjallisuudessa raportoituja että hankkeessa kehitettyjä työkaluja
innovaatiokyvyn mittaamiseen.

 

Lappeenrantalaiset ylittivät tässä hankkeessa tieteelliset
tavoitteensa, kun tutkimuksesta julkaistiin ainakin kolme
konferenssiesitystä ja kaksi artikkelia. Tuloksia hyödynnetään myös
monilla Lappeenrannan teknillisen yliopiston kursseilla.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Julkaisu

Minna Saunila ja Juhani Ukko: Kohti parempaa suorituskykyä. Työkalupakki innovaatiokyvykkyyden mittaamiseen ja johtamiseen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti. Tutkimusraportit No. 47. Yliopistopaino 2015. ISSN-L 2243-3376, ISSN 2243-3376, ISBN 978-952-265-913-2 (painettu julkaisu), ISBN 978-952-265-914-9 (pdf, sähköinen julkaisu) Avaa