Itseohjautuva työyhteisö

Tiivistelmä

Hankkeessa sovellettava hoitomalli on hollantilaisen Jos de Blokin terveydenhuolto-organisaatiolle kehitetyn Buurtzorgin mallin mukainen. Mallia on toteutettu useassa eri maassa ja tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Työ- ja asiakastyytyväisyys on kasvanut ja malli on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi.

Malli perustuu olennaiseen eli hoitotyöhön keskittymiseen ja asioiden pitämiseen yksinkertaisina. Itseohjautuvat hoitotyön tiimit koostuvat 6-8 tasaveroisesta työntekijästä, esimiestä ei ole, työhön liittyvistä asioista kuten lomista, rekrytoinneista, työvuoroista jne päätetään tiimin sisällä, päämääränä on konsensus. Työntekijöiden hallintoon käyttämä aika on vähäinen, työntekijät saavat keskittyä omaan erityisosaamiseen.

Tässä hankkeessa Hollannissa kehitettyä mallia sovelletaan Suomessa kahden eri kunnan kotihoidossa. Kokeilukuntien työntekijät valmennetaan omaksumaan uudenlainen itseohjautuva työkulttuuri, valmennuksella motivoidaan muutokseen. Läpinäkyvyyden saavuttamiseksi luodaan organisaation sisäinen viestintäkanava. Valmennus jatkuu koko hankkeen ajan. Mallin toimivuus testataan pienryhmissä jokaisessa kokeilukunnassa. Mallin vaikutus työhyvinvoinnille, asiakastyytyväisyydelle ja tuottavuudelle mitataan kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin mittarein.

Hankkeen tuloksina ovat: mallin toimivuus Suomen sosiaali-ja terveydenhuollossa koskien henkilökunnan työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä ja taloudellista tuottavuutta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jukka Surakka

Tiedote

Itseohjautuvuus ikäihmisten palveluissa

Tiivistelmä

Viime vuosien kokemukset itseohjautuvista tiimeistä ovat olleet rohkaisevia. Tämän hankkeen tarkoitus oli testata itseohjautuvuutta kotihoidossa ja palveluasumisessa ja miten se vaikuttaa henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvointiin. Hankkeen tulokset osoittivat, että palveluasumisessa itseohjautuvuus toimi hyvin. Kotihoidossa tulokset olivat vaihtelevia, mahdollisesti tiimien toiminta ei ole kehittynyt tarpeeksi. Tiimien pitää olla hyvin toimivia, että ne voivat onnistua ja valmennuksen kohdattava tiimien arkitodellisuus. Esimiehen tuki havaittiin erityisen tärkeäksi; heidän olisi annettava tukea kehittämiseen, annettava tiimeille valtuuksia, niin että toiminnanohjausjärjestelmä tai johtamiskulttuuri ei estä itseohjautuvuuden toteutumista.

Lähtökohdat

Keskeisiä piirteitä itseohjautuvissa organisaatiossa on se, että työntekijät tekevät suhteellisen itsenäisiä päätöksiä pyrkien saavuttamaan niitä päämääriä, minkä vuoksi organisaatio on ylipäätänsä olemassa. Tällaisessa organisaatiossa työntekijät ovat itseohjautuvia ja hierarkiat matalia. Jos organisaation päämäärät resonoivat yksilön omien arvojen kanssa, yksilö pyrkii saavuttamaan myös itselleen tärkeitä tavoitteita ja tämän vuoksi hän on luultavimmin motivoitunut työssään.

Aineisto

Ammattikorkeakoulu Arcada, terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö (tutkijoina Ira Jeglinsky-Kankainen, Jukka Piippo, Åsa Rosengren, Jukka Surakka), THL, sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus yksikkö (tutkijoina Salla Ruotsalainen, Timo Sinervo), Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto,Ohjelmistotuotanto, Kaakkois-Suomen AMK, Digitaalinen talous (tutkijana Sami Jantunen), Hanken,yrittäjyys- ja liiketalouden dynamiikka (tutkijana Thommie Burström).

Menetelmät

Yksilö- ja ryhmähaastattelut henkilöstölle ja asiakkaille, työhyvinvointikysely henkilöstölle. Haastattelut ja kyselyt tehtiin ennen ja jälkeen valmennuksen. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin ja Grounded Theory menetelmin. Määrällinen aineisto analysoitiin pääosin kovarianssianalyysin sekä khiin neliötestin avulla vakiintuneiden tilastollisten menetelmien avulla. Sairauspoissaolo- ja muut kustannuksiin vaikuttavat tiedot kerättiin organisaatioilta.

Tulokset ja johtopäätökset

Palveluasumisessa itseohjautuvuus toimi hyvin, mutta kotihoidossa tulokset vaihtelivat. Mahdollinen syy oli kokeiluajan lyhyys, jona aikana tiimien toiminta ei ollut riittävän valmis omaksumaan itseohjautuvuutta. Esimiehen tuki havaittiin erityisen tärkeäksi, eli on tärkeä antaa tukea kehittämiseen ja tiimeille valtuuksia, niin että toiminnanohjausjärjestelmä tai johtamiskulttuuri ei estä itseohjautuvuuden toteutumista. Positiivisia kustannusmuutoksia alkoi näkyä kahden vuoden jälkeen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus selvitti osaksi, mitä tarvitaan siirryttäessä itseohjautuvuuteen kotihoidossa ja palveluasumisessa. Hanke tarjoaa työkaluja ryhdyttäessä tähän uudistukseen. Hanke antoi myös tietoa siitä, miten tätä prosessia pitäisi tukea. Tässä esitettyä valmennusmallia ja tulosten arviointimenetelmiä voidaan soveltaa muihin hoiva-alan organisaatioihin, jotka haluavat siirtyä itseohjautuvaan työmalliin.

Aineisto

Itseohjautuvat tiimit kotihoidossa. Esitys. Avaa

Jukka Surakka (toim.).Arcada. Itseohjautuvuus ikäihmisten palveluissa. Loppuraportti. Helsinki. 2020.
ISSN 1797-7134 (pdf)
ISBN 978-952-7365-04-5 (pdf)

Avaa