Itseohjautuvuuden tila Suomessa – Itseohjautuvuuden yhteys työn imuun ja työuupumukseen kansallisesti edustavassa aineistossa

Tiivistelmä

Lukuisat suomalaisyritykset ja organisaatiot pyrkivät tällä hetkellä vahvistamaan itseohjautuvuutta, mutta keskustelu itseohjautuvuudesta on polarisoitunutta: Joko itseohjautuvuus nähdään tapana yhdistää työhyvinvointi ja tuottavuus tai sitten se nähdään stressin ja työuupumuksen lähteenä. Tutkittu empiirinen tieto asiasta puuttuu toistaiseksi. Hanke kerää kansallisesti edustavan usean tuhannen vastaajan aineiston, jonka avulla kartoitetaan itseohjautuvuuden tila Suomessa ja analysoidaan, miten itseohjautuvuus on yhteydessä työn imuun, työuupumukseen sekä koettuun tuloksellisuuteen. Näin se tarjoaa tutkittua tietoa tällä hetkellä julkisuudessa ja yritysjohdossa käytävään keskusteluun itseohjautuvuuden hyödyistä, riskeistä ja miten siirtymä itseohjautuvuuteen parhaiten toteutetaan. Data kerätään yhteistyössä kansallisesti edustavien aineistojen keruuseen erikoistuneen yrityksen kanssa ja se analysoidaan käyttäen hyväksi rakenneyhtälömalleja. Uraauurtavan tieteellisen tiedon ohella hanke tuottaa käytännönläheisen ja tiiviin kysymyspatteriston työkaluksi yritysjohdolle ja muille päättäjille, jonka avulla he pystyvät tekemään perusteltuja itseohjautuvuutta koskevia päätöksiä ja lisäämään itseohjautuvuutta tavalla joka vahvistaa työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Frank Martela

Tiedote

Itseohjautuvuuden kokemus on yhteydessä vahvempaan työn imuun ja työhyvinvointiin

Tiivistelmä

Tässä ensimmäisessä kansallisesti edustavaan aineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin itseohjautuvuuden kokemuksen vaikutusta työhyvinvointiin ja -pahoinvointiin. 2000 työssäkäyvää suomalaista vastasi kyselytutkimukseen. Tulokset osoittivat, että työssäkäyvien suomalaisten joukossa vahvempi kokemus itseohjautuvuudesta on yhteydessä suurempaan työn imuun ja palautumisen kokemukseen sekä alhaisempaan työuupumukseen ja stressiin.

Tämän lisäksi havaitsimme, että itseohjautuvuus on suurempaa pienempikokoisissa organisaatioissa. Organisaatioiden sisällä korkeammassa asemassa olevat ja enemmän palkkaa saavat työntekijät kokivat enemmän itseohjautuvuutta.

Lähtökohdat

Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämäkeskusteluun. Monet uskovat sen vahvistavan niin työntekijöiden motivaatiota kuin organisaation tuloksellisuuttakin. Samalla suosio on herättänyt myös kritiikkiä: Itseohjautuvuutta on verrattu heitteillejättöön & nähty epämääräisyyden synnyttävän stressin lisäävän loppuunpalamisen riskiä.

Tutkimustieto itseohjautuvuuden hyvinvointivaikutuksista on puuttunut. Siksi tarvittiin kansallisesti edustavaan aineistoon perustuva tutkimus asiasta.

Aineisto

Tutkimus perustuu 2000 hengen kansallisesti edustavaan aineistoon. 1500 vastausta kerättiin demografisesti edustavana satunnaispoimintana suomalaisista web-kuluttajatutkimuspaneeleista. Aineistoa täydennettiin 500 puhelinhaastattelulla, joilla aineiston edustavuus pyrittiin varmistamaan. Aineisto kerättiin 4.9.-12.10.2020.

Tästä joukosta 400 satunnaista vastaajaa vastasi toiseen kyselyyn tammikuussa 2021 eli 4 kuukautta myöhemmin mahdollistaen pitkittäisten muutosten havainnoinnin.

Menetelmät

Tutkimus on kvantitatiivinen ja kyselylomakkeilla kerättyä aineistoa on analysoitu tilastollisin menetelmin: Aineistosta on laskettu keskiarvoja, korrelaatioita ja tehty ristiintaulukointeja. Tämän lisäksi on erilaisten regressioanalyysien ja rakenneyhtälömallien pohjalta tarkasteltu eri muuttujien välisiä yhteyksiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksemme päätulos on, että itseohjautuvuudella on myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden motivaatiolle ja hyvinvoinnille. Itseohjautuvuuden kokemus on yhteydessä työn imuun ja parempaan palautumiseen sekä alhaisempaan stressiin ja työuupumukseen. Kun työntekijöille annetaan valtaa tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä, ei tämä siis lisää uupumusta ja stressiä vaan pikemminkin vahvistaa työmotivaatiota ja työhyvinvointia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus antaa tukea sille uskomukselle, että itseohjautuvuutta kannattaa pyrkiä vahvistamaan. Organisaatioiden kannattaa siis panostaa siihen, että rakenteet ja johtamiskäytännöt mahdollistavat työntekijöiden itseohjautuvuuden. Itseohjautuvuuden vahvistaminen ei kuitenkaan ole helppoa ja siksi loppuraportissamme pyrimme myös antamaan vinkkejä siitä miten siirtymä itseohjautuvammaksi parhaiten tapahtuu.

Aineisto

Frank Martela, Jari Hakanen, Nhi Hoang, Johanna Vuori. Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa – Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai – pahoinvoinnin lähde? Loppuraportti. Aalto-yliopisto. Aalto University publication series Business + Economy 3/2021.

ISBN: 978-952-64-0359-5 (electronic)
978-952-64-0358-8 (printed)
ISSN: 1799-4829 (electronic)
1799-4810 (printed)
Avaa

Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa – Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai – pahoinvoinnin lähde? Loppuseminaarin esitys Avaa