Jaksotyökokeilu kunta-alalla – Vaikutukset työaikojen kuormittavuuteen, poissaoloihin ja vapaa-aikaan

Tiivistelmä

Työaikojen kuormittavuuden arviointi ja mahdollisten työaikoihin liittyvien vaaratekijöiden selvittäminen etukäteen on korostunut työturvallisuuslain muutoksen kautta.

Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on arvioida jaksotyömääräysten muuttamisen vaikutuksia toteutuneisiin työaikajärjestelyihin ja työaikojen kuormittavuuteen, jotta alan sopijaosapuolet pystyvät kehittämään kunta-alan työaikoja työn tarkoituksenmukaisen tekemisen ja henkilöstön saatavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Työaikojen kuormittavuutta ja poissaoloja vertaillaan jaksotyökokeilun ajalta kokeilua edeltävään vuoteen tapaus-verrokki asetelmassa. Kokeilussa on terveyskeskuksen vuodeosastoja, kotihoito-, erikoissairaanhoito- ja laboratorioyksiköitä, sosiaalihuoltolaitoksia sekä ympärivuorokautinen päiväkoti. Työaikojen kuormittavuus selvitetään analysoimalla palkan maksun perusteena olevat todelliset työaika- ja poissaolotiedot työaikojen kuormittavuuden arviointiin kehitetyn arviointimenetelmän avulla.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää suoraan käytäntöön, sillä hankkeen seurantaryhmässä edustettuna olevat kunta-alan sopijaosapuolet päättävät hankkeen jälkeen kokeiltavien jaksotyömääräysten mahdollisesta laajemmasta käyttöön ottamisesta Suomessa sekä mahdollisesti tarvittavista muutoksista sopimusmääräyksiin. Työterveyslaitos tuottaa mukana oleville organisaatioille raportit niiden työaikojen kuormittavuudesta ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikko Härmä

Tiedote

Jaksotyötutkimus näkyy työehtosopimuksessa

Työterveyslaitoksella on tutkittu jaksotyömääräysten muutosten
vaikutuksia työaikojen kuormittavuuteen. Vaikutuksia löytyi, mutta
ne olivat vähäisiä. Tulos vaikuttaa nopeasti, sillä havaintoa
käytetään kesäkuun 2015 alusta alkaen kunta-alan virka- ja
työehtosopimuksessa. Sopimuksen jaksotyömääräyksissä korostetaan,
että työaikojen kuormittavuus on arvioitava, kun suunnitellaan
työvuoroja.

Muun muassa palvelusektorin kasvu ja matkustaminen ovat
lisänneet tarvetta arvioida työaikojen vaaroja.
Työturvallisuuslakia muutettiin 2013 siten, että työnantajan on
selvitettävä työajoista aiheutuvat haitat etukäteen.

Työterveyslaitoksen hankkeessa arvioitiin kunta-alan
jaksotyöaikamääräysten muuttamisen vaikutuksia
työaikajärjestelyihin. Tarkasteltavina olivat työaikojen pituus ja
työaikojen ajoittuminen, työvuorot ja niistä palautuminen sekä
työaikojen sosiaaliset vaikutukset. Työsuojelurahasto rahoitti
tutkimushanketta.

Työaikojen kuormittavuutta ja poissaoloja verrattiin vuoteen
ennen jaksotyöaikakokeilun alkua. Kokeiluun osallistui terveys- ja
sosiaalitoimen yksiköistä 493 henkilöä ja vertailuaineistoon
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä 2 303 työntekijää. Työaikojen
kuormittavuus arvioitiin päivittäisistä työaikatiedoista, joista
laskettiin 29 työaikapiirrettä. Nämä piirteet katsottiin muun
muassa työaikojen pituuksista ja vapaapäivistä. Tilastomenetelmänä
käytettiin monimuuttujamallia.

Yksiköiden oma suunnittelu tepsi

Osa kokeilun myönteisistä vaikutuksista johtui yksiköiden
ergonomisesta vuorosuunnittelusta. Toisaalta kokeilussa annettiin
työaikakorvaukset rahana, ei vapaapäivinä. Tutkijat arvelevat, että
joillakin tutkituista tämä heikensi palautumista vuorotyön
aiheuttamasta kuormituksesta.

Jaksotyöaikakokeilut vaikuttivat työaikojen kuormittavuuteen
vaisusti. Kokeiluyksiköissä pitkien eli yli 48 viikkotunnin osuus
vuoden työviikoista väheni kaksi prosenttiyksikköä, 17 prosenttiin.
Muut muutokset olivat samankaltaisia.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mikko Härmä, Annina Ropponen, Aki Koskinen, Päivi Vanttola, Tarja Hakola ja Sampsa Puttonen: Jaksotyöaikakokeilu kunta-alalla. Vaikutukset työaikojen kuormittavuuteen, poissaoloihin ja vapaa-aikaan. 44 sivua. Työterveyslaitos, Helsinki 2015. ISBN 978-952-261-500-8 (nid.), ISBN 978-952-261-501-5 (pdf). Avaa