Jatkuva oppiminen määräaikaisissa organisaatioissa: Toiminnanteoreettinen tutkimus moniorganisatorisesta yrittäjyysyhteisöstä

Hanketiedot

Hankenumero
230470

Hakija
Tuija Cornér

Toteuttaja
Tuija Cornér

Lisätietoja
Tuija Cornér
tuija.corner@helsinki.fi

Toteutusaika
1.9.2025 - 28.8.2026

Työsuojelurahaston päätös
6.2.2024
28 000 euroa

Kokonaiskustannukset
28 000 euroa

Tulokset valmistuneet
14.9.2026

Tiivistelmä

Projektimaisen työn lisääntyessä ja levitessä eri toimialoille on akuutti tarve tutkimukselle, joka lisää ymmärrystä tällaisissa monimutkaisissa konteksteissa tapahtuvista jatkuvan oppimisen prosesseista. Stipendikaudellani saatan loppuun toiminnanteoreettisen väitöskirjani, jossa kehitän tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, kuten uudenlaisen teoreettis-metodologisen viitekehyksen jatkuvan ja kollektiivisen oppimisen tukemiseksi määräaikaisissa ja moniorganisatorisissa työympäristöissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuija Cornér

Tiedote

Ristiriidat oppimisen käynnistäjinä hybridiorganisaatiossa – tapaus yliopiston yrittäjyysyhteisö

14.9.2026

Tiivistelmä

Väitöstutkimus tarkasteli, miten yliopiston, ammattikorkeakoulun ja kaupungin yrittäjyysyhteisö oppi toimimaan taustaorganisaatioidensa ristiriitaisten tavoitteiden paineessa. Aineistona oli kuusi muutoslaboratoriotyöpajaa, ja analyysi perustui toiminnan teoriaan ja ekspansiiviseen oppimiseen. Ristiriidat eivät ole vain haitallisia jännitteitä vaan voivat toimia oppimisen ja uudistumisen käynnistäjänä. Oppiminen rakentui yhteisen toiminnan kohteen, hybriditoimijuuden ja neljän ristiriidan – tarkoituksen, jatkuvuuden, johtamisen, resurssien – vuorovaikutuksessa. Osa ristiriidoista ratkesi kirkastamalla yhteistä toimintaa, osa vaati muutoksia rakenteisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää moniorganisatoristen yhteisöjen kehittämisessä.

Lähtökohdat

Yliopistot ja muut julkiset toimijat perustavat yhä useammin useiden organisaatioiden rajapinnalle syntyviä yksiköitä, kuten yrittäjyysyhteisöjä. Aiempi tutkimus on tarkastellut niiden ristiriitoja lähinnä hallittavina uhkina, joita pyritään tasapainottamaan. Tässä tutkimuksessa haluttiin ymmärtää, miten ristiriidat voivat toimia oppimisen lähteenä. Tutkimus perustuu toiminnan teoriaan ja ekspansiivisen oppimisen käsitteeseen, tavoitteena tuottaa uutta tietoa hybridiorganisaatioiden oppimisesta.

Aineisto

Tutkimuksen pääaineistona olivat keväällä 2016 toteutetut kuusi muutoslaboratoriotyöpajaa, joihin osallistui yhteensä 22 yrittäjyysyhteisön ja sen taustaorganisaatioiden (yliopisto, ammattikorkeakoulu, kaupungin yrittäjyyspalvelut) edustajaa. Työpajat videoitiin ja litteroitiin (230 sivua, 2093 puheenvuoroa). Lisäksi aineistona käytettiin osallistujien alkuhaastatteluja, kokousmuistioita sekä dokumenttiaineistoa, kuten projektisuunnitelmia ja toimintakertomuksia.

Menetelmät

Kehittämismenetelmänä käytettiin muutoslaboratoriota, jonka kokouksissa osallistujat analysoivat yhdessä toimintansa häiriöitä ja ristiriitoja ja mallinsivat niiden pohjalta uuden toimintatavan. Aineiston analyysi perustui toiminnan teoriaan ja ekspansiiviseen oppimiseen. Kolmessa osajulkaisussa käytettiin toisiaan täydentäviä analyysitapoja, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä abduktiivista analyysiä, joilla tarkasteltiin toiminnan kohteen, toimijuuden ja ristiriitojen kehittymistä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimus osoitti, että yrittäjyysyhteisön ristiriidat eivät ratkenneet vain kompromisseilla vaan yhteistä toiminnan kohdetta uudelleen määrittelemällä. Hybriditoimijuus ilmeni neljänä muotona: rajoja ylittävänä, monitasoisena, ajallisena sekä yhteisen kohteen kautta rakentuvana. Osa ristiriidoista, kuten johtamisen ja itseorganisoitumisen välinen jännite, jäi auki: ratkaisu olisi edellyttänyt muutoksia myös taustaorganisaatioiden rakenteisiin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, että hybridiorganisaatioiden ristiriidat voivat toimia oppimisen ja uudistumisen käynnistäjänä ja voimavarana, ei vain hallittavina uhkina. Tuloksia voivat hyödyntää moniorganisatoristen yhteisöjen, hankkeiden ja verkostojen perustajat, kehittäjät ja rahoittajat. Yhteisen toiminnan kohteen rakentamiseen kannattaa varata aikaa ja menetelmiä ja taustaorganisaatioiden on oltava valmiita tarkastelemaan myös omia rakenteitaan hybridin tueksi.

Aineisto

Osajulkaisu 3 Avaa

Tiivistelmä Avaa