Jatkuva parantaminen henkilöstön toimintatavaksi puusepänteollisuusyrityksessä

Tiivistelmä

Hankkeessa keskitytään erityisesti henkilöstöä osallistavien johtamis- ja toiminnan laadun parannuskäytäntöjen oppimiseen ja käytäntöön viemiseen sekä jatkuvan parantamisen systematisointiin henkilöstön toimintatavaksi. Näiden lisäksi kehitystavoitteena on parantaa edellytyksiä asiakasläheisen palvelukulttuurin muodostumiselle. Hankkeessa parannetaan henkilöstön työhyvinvointia sekä kehitetään tuottavuutta ja palvelukykyä yhdistetyn kehittämismallin avulla. Konkreettisia parannuksia harjoitellaan ja toteutetaan jo alkuvaiheissa, syksyllä 2017. Päätavoite (jatkuva parantaminen toimintatavaksi) saavutetaan v. 2019 alkuun mennessä.

Sovellettava tutkimukset: Muutospaja -menetelmän soveltaminen henkilöstön osallistamisessa (TYKES 2009, tutkimus- ja menetelmäkehitys) -Lean-jatkuva parantaminen, Asiakas- ja käyttäjämääritykset (palvelumuotoilu), Asiakastarpeiden analysointi (palvelumuotoilu), Arviointimallit (esim. Arvioimalla oivallukseen, Teknologiateollisuus ry 2010), Palveluprosessien kuvaus asiakaskokemuksen näkökulmasta (Blueprint) -Lean-arvovirta-analyysi, Lean 7+1 Hukkaa, Palvelutuotannon 10 Hukkaa (Kontturi/de Souza Carpinetti -14), PDSA-kehityssykli koesuunnittelun ja jatkuvan parantamisen menetelmänä ja Lean 5S.

Ulkopuolisena asiantuntijana toimii Petri Heiskanen, Kasvuko Oy. Hän toimii itsenäisenä palvelukehitykseen ja markkinointiin erikoistuneena asiantuntijayrittäjänä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tarja Lepola

Tiedote

Puuseppäyrityksessä jatkuvaan parantamiseen

Sammattilaisessa Lepolan Puusepät Oy:ssä on toteutettu 1,5 vuodessa monia parannuksia, joilla jatkuvaa parantamista juurrutetaan toimintatavaksi. Järjestelmällisellä laadun varmistamisella tähdätään tuottavuuden ja palvelukulttuurin parantamiseen. Työsuojelurahaston tukemaa kehityshanketta ohjasi Kasvuko Oy eli yrityskonsultti Petri Heiskanen. Tuotannosta osallistui hankkeeseen 14 henkilöä.

Lepolan Puusepät Oy on vuodesta 1963 alkaen valmistanut erikoisikkunoita ja -ovia. Puusepänteollisuusyrityksen liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa tilikaudella 2018.

Ensiksi tilat kuntoon

Heiskanen laaditutti Lepolan Puusepissä kesä–heinäkuussa 2017 nykytilanteen kuvauksen, jossa määriteltiin kehittämisen päälinjat. Niiksi valikoituivat järjestys ja siisteyden parantaminen, laadun ohjauksen järjestelmällistäminen, vastuunkantamiseen sitouttaminen ja palvelukulttuurin vahvistaminen.

Kehitystyö alettiin syys–lokakuussa 2017 pienryhmissä, joissa kuultiin henkilöstön näkemyksiä. Henkilöstöä myös perehdytettiin jatkuvan parantamisen toimintamalliin.

Parannuksia joudutetaan syklimäisesti eli pyritään toimimaan suunnitelman mukaisesti, kunnes jatkuvasta parantamisesta saadaan kestävä toimintatapa.

Käyttöön otettiin Lean-parannustaulu, jossa suunnitelmat ovat esillä valmisteluvaiheista alkaen.

Ensimmäisiin parannuksiin kuuluivat tuotantotilojen parempi järjestäminen ja tuotteiden sujuva siirto koneistuksesta kokoonpanoon.

Hankkeen lopussa havaittiin, että kehitystyö onnistui madaltamaan koneistamon ja kokoonpanon rajoja.

Laatuohje työvaiheille ja yhteisesti

Henkilöstölle järjestettiin kesäkuussa 2018 pienryhmittäin arviointi- ja kehityspalaverit, joissa paneuduttiin uudistettuihin kokoonpanohallin tilajärjestelyihin.

Alkusyksystä 2018 alettiin laatia kattavaa laatuohjeistoa. Se sisältää työvaiheittain teknisen laadun varmistuskohteet ja kaikille työvaiheille yhteiset yleisohjeet. Jatkuva parantaminen perustuu tälle ohjeistolle.

Henkilöstö osallistui oman työnsä yhteisen ohjeiston laatimiseen.

Valmistelussa selvitettiin toimitusvarmuuden osat, virheellisten toimitusten määrä, virheiden syyt, virheistä koituvat kustannukset ja keskeiset parannuskohteet.

Toimintamalli keskustellen käyttöön

Lepolan Puusepissä on nyt järjestelmällinen malli laadun varmistamiseen, ja laatuohjeistoa kokeillaan. Uusia käytäntöjä on mallinnettu esimerkiksi toimituspisteissä ja tuotteen lähtötarkastuksessa.

Henkilöstöä on osallistettu kehityspalavereihin, joissa on korostettu yhteistyötä niin yrityksessä kuin asiakkaiden kanssa.

Laaditusta toimintamallista keskustellaan maanantaipalavereissa, ja etenkin keväällä 2019 hankkeen tulosten jalkauttamista varmistetaan. Henkilöstöä tuetaan omaksumaan ajattelua, jonka mukaan jokainen parantaa omaa työtään.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Tarja Lepola ja Petri Heiskanen (2019). Avaa

. Loppuraportti kehityshankkeesta 15.6.2017–28.2.2019. Kahdeksan sivua.