Johtajuutta jatkuvaan kehittämiseen (mukana viisi eri organisaatiota)

Tiivistelmä

Tavoitteena on löytää tavat nostaa henkilöstötuottavuuden johtaminen yhtä tärkeään asemaan kuin talousjohtaminen. Henkilöstötuottavuuden johtaminen ei ole pelkästään henkilöstöhallinnon asia vaan koko johtoryhmän tehtävä. Huipputuottava organisaatio luodaan henkilöstön avulla. Johdon tulee ymmärtää, miten menestys rakennetaan ja mitkä asiat vaikuttavat onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Menestyksen luomiseen on konsepti, joka käsittää organisaatiopsykologiaa, taloustieteitä, prosessiosaamista sekä tietoteknisiä välineitä.

Menestyvän organisaation johto ymmärtää ihmistä: henkilöstöllä on valtava määrä kokemusta ja taitotietoa, joka pitää saada esille ja hyötykäyttöön. Johtamisen kannalta on tärkeää, että henkilöstövoimavarat ja aineeton henkilöstöpääoma muutetaan taloudellisiksi luvuiksi. Näin pystytään seuraamaan henkilöstö-kehittämisen vaikuttavuutta liiketoimintaan.

Hankkeessa pyritään luomaan tarvittavat valmiudet ja ratkaisut henkilöstövoima-varojen johtamiseen siten, että organisaatio voi itse toteuttaa oman toimintansa henkilöstölähtöistä kehittämistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Kehittämisen tavoitteena on henkilöstötuottavuuden nousu, joka näkyy mitattavina kustannushyötyinä ja tehollisen henkilöstökapasiteetin lisääntymisenä vuosittain.

Hankkeen toteuttajana toimii Mcompetence Oy ja siinä sovelletaan HHT, DI Marko Kestin henkilöstötuottavuuden tutkimuksen tuloksia. Tulokset ovat käytettävissä toukokuussa 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tarja Mikkola

Tiedote

Huipputuottava organisaatio luodaan henkilöstön avulla

Henkilöstöllä on valtava määrä kokemusta ja taitotietoa, joka
pitää saada esille ja hyötykäyttöön. Johtajuutta jatkuvaan
kehittämiseen -hankkeen organisaatioiden johtoryhmät ottivat
merkittävän kehitysaskeleen henkilöstövoimavarojen ja -tuottavuuden
johtamisessa oivaltaessaan tämän. Huipputuottava organisaatio
luodaan nimenomaan henkilöstön avulla.

Tärkeä oivallus oli myös kehittämisen integrointi osaksi
arkipäivän toimintaa. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen ei
myöskään ole vain henkilöstöhallinnon vaan koko johtoryhmän
tehtävä.

Kehittämishankkeen toteutti Mcompetence Oy, ja siinä
sovellettiin HHT, DI
Marko Kestin henkilöstötuottavuuden tutkimuksen
tuloksia.

Hankkeeseen osallistui yksiköitä viidestä organisaatiosta:
Hämeenlinnan kaupunki, Jämsän kaupunki, Oy Lindab Ab,
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Rovaniemen
kaupunki.

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella. Hanke
oli jatkoa edelliselle hankkeelle Vaikuttavuutta
henkilöstötuottavuuden kehittämiseen (TSR
112223).

Kehittäminen ei ala ja pääty

Hankkeessa korostettiin, että kehittämisen on oltava jatkuvaa.
Kehittäminen ei siis ole projekti, joka alkaa ja päättyy tiettynä
ajankohtana.

Kehittämishanke keskittyikin parempaan henkilöstövoimavarojen
johtamiseen ja jatkuvan kehittämisen mallin luomiseen
osallistujaorganisaatioissa. Osallistujaorganisaatiot onnistuivat
nostamaan henkilöstövoimavarojen kehittäminen osaksi strategista ja
operatiivista johtamista sekä kytkemään osaksi johtamisjärjestelmää
ja toimintamallia.

Työelämän laadulle uusi mittari

Johto tarvitsee mittareita henkilöstövoimavarojen kehittämisen
tueksi.

Hankkeessa käytettiin soveltuvin osin Mcompetencen ja Marko
Kestin kehittämiä sähköisiä työkaluja, kuten henkilöstötuottavuuden
skenaariolaskentaa (HCROI) ja hiljaisten signaaleiden
mittausta.

Hankkeessa myös kehitettiin kokonaan uusi työelämän laadun QWL
(Quality of Working Life) -mittaus, joka on kevyt käyttää ja jonka
avulla voi päivittää tietoja vaikkapa kuukausittain.

Mittarit osoittavat työelämän laadun ja taloudellisen
menestyksen yhteyden.

Hankkeessa hyödynnettiin verkostomaista oppimista
asiantuntijaorganisaatioiden kesken. Vaikka
osallistujaorganisaatioiden toimialat olivat erilaisia, toisten
kokemuksista saattoi oppia.

Useat organisaatiot olivat keskellä ravistelevia muutoksia.
Hanke osoitti, että henkilöstölähtöinen kehittäminen toimii myös
keskellä suuria muutoksia.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Mäkelä Mika (Hämeenlinnan kaupunki), Korhonen Auli (Jämsän kaupunki), Saarvo Jani (Oy Lindab Ab), Turpeenniemi-Hujanen Taina (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä), Urponen Ville (Rovaniemen kaupunki), Hepola Tauno (Mcompetence Oy). 2015. Johtajuutta jatkuvaan kehittämiseen. TSR 114194 loppuraportti. Mcompetence Oy. Avaa