Johtaminen ja esimiestyö luovan ammatillisen toimijuuden mahdollistajana ohjelmistokehittämisen organisaatioissa

Tiivistelmä

Työelämää jäykistävien vaatimusten ja valtarakenteiden paineessa työntekijät ovat vaarassa menettää ammatillista toimijuuttaan ja luovuuttaan. Työhyvinvoinnin, työhön sitoutumisen, osallistamisen ja tuloksellisuuden näkökulmista on tärkeää, että työntekijät voivat ottaa itse vastuuta omasta ammatillisesta kehittymisestään työuran eri vaiheissa ja että esimiestyö tukee tällaista kehittymistä. Luovan ammatillisen toimijuuden todentumisesta työorganisaatioissa on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän tutkimustietoa.

Vastataksemme tähän haasteeseen tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on I) tarkastella mitä ammatillinen toimijuus ja luovuus ovat ohjelmistokehittämisen työn arjessa ja millaisia ehtoja ja esteitä on löydettävissä niiden harjoittamiselle, II) löytää sellaisia luovan toimijuuden rajatiloja ja käytänteitä, joissa yksilöiden tahto ja osaaminen sekä organisaation tuloksellisuus kohtaavat, III) selvittää, miten sekä työntekijöiden että esimiesten luova ammatillinen toimijuus todentuvat työnarjessa, IV) löytää ammatillisen toimijuuden tukemisen tapoja ja V) kehittää välineitä luovan ammatillisen toimijuuden vahvistamiseksi. Tutkimusaineistoa kerätään ja analysoidaan sekä määrällisin että laadullisin menetelmin (monimenetelmäisyys, etnografia).

Tutkimustulokset ovat käytettävissä hankkeen edetessä vuosina 2015–16 ja tämän jälkeen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kaija Collin

Tiedote

Sama johtamisote ei sovi kaikkeen

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkijat kyseenalaistavat tietynlaisten johtamisotteiden istuvuuden kaikenlaisiin organisaatioihin. Tutkijat kehottavat ottamaan huomioon organisaatioiden johtamisen luonteen ja toimintaympäristön.

Johtamisotteiden ääripäissä on ongelmansa. Voimakas hierarkia voi ohjata työntekijöiden luovaa toimintaa piiloon, vastarintana vallitsevalle tiukkuudelle.

Vastaavasti suurta yksilönvapautta suosiva johtaminen saattaa johtaa hylkäämisen kokemuksiin ja vääränlaiseen säännöttömyyteen.

Luovuus edellyttää kentän tuntemusta

On olemassa ratkaisu, joka tukee työpaikoilla luovaa ammatillista toimijuutta. Sekä yksilöiden, ryhmien että organisaation näkökulmista tarkoituksenmukainen ratkaisu on se, että organisaation esimiehet tuntevat ruohonjuuritason kokemukset ja reagoivat niihin asianmukaisesti.

Tutkijat päättelevät, että organisaatioissa luovan ammatillisen toimijuuden toteutuminen ja sen tukeminen riippuvat vahvasti ympäristöstä ja tilanteista. Tämän huomioon ottaminen on siksi keskeistä myös kehittämistyössä. Johtajien on ymmärrettävä työntekijöitä, yhteisiä työprosesseja ja työoloja.

Monet kytkökset

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimus- ja kehittämishanke kuvasi, mitä luova ammatillinen toimijuus on ohjelmistokehittämisen arjessa. Entä miten johtajuus kytkeytyy ammatilliseen toimijuuteen?

Luova ammatillinen toimijuus kiinnittyy ensinnäkin työn ja työkäytäntöjen uudistamiseen. Tärkeitä kiinnittymiselle ovat myös vuorovaikutus, yhteinen ongelmanratkaisu ja työssä vaikuttaminen. Luovaa ammatillista toimijuutta määrittävät asiakkaat, työympäristö, aika ja voimavarat, tuotannon luonne ja tuotteet sekä yhteistyö ja johtaminen.

Johtajuus kytkeytyy luovaan ammatilliseen toimijuuteen etenkin työntekijälle annettuna tukena.

Sekä yksilön että yhteisön asia

Tukijoiden mukaan ammatillisesta toimijuudesta ja luovuudesta ovat organisaatiossa kaikki vastuussa, niin yksilöt kuin yhteisö. Näin tutkijat päättelevät löydöstensä ja organisaatioissa tehtyjen kehittämistoimien perusteella.

Yksilö voi miettiä, haluaako vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Entä mikä on minulle nyt mahdollista ja tavoiteltavaa?

Yhteisöllisesti muotoutuneet käytännöt kytkeytyvät vahvasti toisiinsa: Yksilön tekemä muutos ei tutkijoiden mukaan johda mihinkään, mutta yhdessä se voi onnistua.

Omavastuu tärkeä ololle ja tulokselle

Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden näkökulmista on tärkeää, että työntekijät voivat ottaa itse vastuuta ammatillisesta kehittymisestään työuran eri vaiheissa, esimiestyön tukemana.

Hankkeen aineisto kerättiin vuonna 2015 monimenetelmällisesti: havainnoinneilla, epävirallisilla keskusteluilla, yrityskuvauksilla, yksilö- ja ryhmähaastatteluilla sekä kyselylomakkeella. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Hankkeesta on tehty ja tehdään useita kansainvälisiä julkaisuja ja kotimaassa tiedottamista jatketaan.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Collin, K., Auvinen, T., Herranen, S., Paloniemi, S., Riivari, E., Sintonen, T. & Lemmetty, S. 2017. . Jyväskylä University Printing House. Avaa