Johtaminen ja tuottavuus – Henkilöstön johtaminen menestystekijänä (Yhteishankkeet 117091 ja 117106)

Tiivistelmä

Hankkeen päätavoite on tutkia, miten henkilöstön johtaminen vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten johtamisen yhteyttä niiden tuottavuuteen ja tuottavuuden kehitykseen. Tutkimme noin 300 yrityksen menestystä käyttämällä Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimuksissa 2009-2016 kerättyä tietoa yritysten johtamisen käytännöistä sekä laajaa Suomen pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten tilinpäätöksiin pohjautuvaa useita vuosia kattava aineistoa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ossi Aura

Tiedote

Hyvästä johtamisesta hyvä tuotto

Strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on selkeä yhteys. Hyvä tuottavuus osin edeltää hyvää johtamista, toisaalta aktiivinen johtamis- ja kehittämistyö edistää tulevaa tuottavuutta. Työsuojelurahasto rahoitti Kuntoboss Oy:n – henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, filosofian tohtori Ossi Auran yritys – ja Aalto-yliopiston (TSR 117106) tutkimusta, jossa paneuduttiin siihen, miten henkilöstön johtaminen vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen. Tutkijat itse luonnehtivat tuloksia johtamisen ja tuottavuuden ajallisesta yhteydestä kansainvälisestikin ainutlaatuisiksi.

Johdon henkilöstöpäätösten korkea taso ja kehittämisen aktiivisuus muodostavat tehokkaan johtamismallin, joka lisää tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä tukee tuottavuutta, samoin työterveyshuollon aktiivisuus työpaikkaselvityksissä.

Noin 300 teollisuusyritystä syynissä

Tutkimuksessa yhdistettiin vuosina 2009–2016 kerätyt johtamistiedot ja vuosien 2008–2016 tilinpäätöstiedot noin 300 teollisuusyritykseltä, jotka olivat pieniä tai keskisuuria.

Aluksi tutkijat kokosivat yritysten strategisen hyvinvoinnin johtamistavat. Sitten he analysoivat toimialan yritysten tilinpäätöstiedoista tuottavuuden ja kannattavuuden sekä toimialoittain että yrityksittäin. Analysoitavina olivat pääoma ja henkilöstökulut, kannattavuudessa laskettiin yrityksen käyttökatteen ero toimialan mediaaniin eli keskimmäiseen lukuun. Lopuksi tutkijat yhdistivät ja analysoivat tilastollisesti johtamis- ja talousdatan.

Kyvykkyyksiä kehitettävä

Yrityksissä tarvitaan kyvykästä henkilöstöä. Tutkijat suosittavat tulostensa perusteella, että henkilöstön kyvykkyyksiä tarkastellaan strategian mukaisesti ja näitä kyvykkyyksiä kehitetään määrätietoisesti.

Hyvään johtamiseen kuuluvat johdon päättämät tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta. Kehittämisen pitää olla aktiivista. Muutoksia pitää analysoida yhdistämällä tieto kyvykkyyksistä, tuottavuudesta ja kannattavuudesta

Päätökset henkilöstöjohtamisesta on linjattava yrityksen strategiaan perustuviksi yrityksen johtoryhmässä ja mieluusti myös hallituksessa.

Tavoitteet mittariin, kehittäminen seurantaan

Valituille kehitysalueille asetetaan mitattavat tavoitteet, joita rinnastetaan liiketoiminnan mittareihin.

Mittarien lisäksi on seurattava kehittämistoimien aktiivisuutta, koska se on taloudellisen tuloksellisuuden näkökulmasta oleellista.

Tutkijat korostavat, että johtajuutta on syytä kehittää aktiivisesti kaikilla esimiestasoilla. Samalla pitää varmistaa, että lähiesimiehet saavat tukea omilta esimiehiltään.

Kokonaisvaltainen mittaristo, jossa yhdistetään tuotannon, talouden, johtamisen ja henkilöstötuottavuuden elementit palvelisi yrityksiä tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämisessä.

Hankeaikana tuloksia on esitetty monissa blogikirjoituksissa ja seminaareissa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Aura O, Eskelinen J, Ahonen G, Kuosmanen T (2019). Avaa

. Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER 1/2019, Helsinki. Sivumäärä 112.

ISBN 978-952-60-8367-4 (painettu),

ISBN 978-952-60-8368-1 (pdf)