Johtamisen tarkastelu varhaiskasvatuksen perustehtävän toteutumisen näkökulmasta – orientaatioprojektissa kerätyn johtajuusaineiston analysointi sekä tiedon hyödyntäminen johtajuuden kehittämisessä varhaiskasvatuksen yksiköissä.

Hanketiedot

Hankenumero
115504

Hakija
Ulla Mirjami Soukainen

Toteuttaja
Ulla Mirjami Soukainen

Lisätietoja
Ulla Mirjami Soukainen
ullmirsou@gmail.com

Toteutusaika
4.10.2015 - 31.10.2016

Työsuojelurahaston päätös
19.11.2015
5 000 euroa

Kokonaiskustannukset
35 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.10.2016

Tiivistelmä

Tutkimus perustuu Orientaatioprojektissa (http://blogs.helsinki.fi/varhaiskasvatuksen-tutkimus/tutkimushankkeet/orientaation-lahteilla/) kerättyyn lomakeaineistoon, johon vastasi yhteensä 156 johtajaa kolmestatoista kunnasta kevään 2015 aikana. Johtajien aineistossa tarkastellaan johtajan toimintaa suhteessa lapsiryhmistä tehtyihin havaintoihin. Johtajuuden haasteet korostuvat isojen yksiköiden johtamisessa ja kaiken kaikkiaan henkilöstön sekä henkilöstön osaamisen tukemisessa.
Johtajuuden merkitystä pedagogisen organisaation suunnannäyttäjänä ei ole kyseenalaistettu, mutta käyttökelpoisten työkalujen kehittäminen on ollut vaikeaa, koska tutkimusta johtajan näkemyksistä suhteessa toimintaan ei ole aiemmin tehty.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella johtajien vastauksia suhteessa lapsihavaintoihin. Tutkimus tuottaa materiaalia kansallisella tasolla mm. johtajuuskoulutusten sisältöjen kehittämiseen ja kansainvälisellä tasolla eri näkökulmia kontekstin vaikutukseen johtamistyössä.

Tutkimusongelmana on, miten johtajien vastaukset korreloivat yksikön lapsihavainnoista saatuihin tuloksiin. Voidaanko ajatella, että tietynlainen näkemys omasta johtajuudesta vaikuttaa toimintaan niiltä osin kuin sitä on havainnoitu?

Hankkeen vastuuhenkilö

Ulla Mirjami Soukainen

Tiedote

Varhaiskasvatuksen johtajuutta oppimassa

31.10.2016

Ulla Soukainen tutkii, miten varhaiskasvatusjohtajien vastaukset vastaavat tutkijoiden tekemiä lapsihavaintoja. Tulostensa perusteella hän kehottaa johtajia tarkasti perehtymään pedagogisiin asiakirjoihin. Kun johtaja keskustelee näistä asiakirjoista henkilöstön kanssa, saadaan yhteinen näkemys varhaiskasvatuksen pedagogiikasta eli opetuksen perusteista ja järjestämistavoista.

Johtajien on myös määriteltävä, mitä he ajattelevat pedagogisen johtamisen sisältävän. Soukainen suuntaisi varhaiskasvatuksen johtajille johtajuuskoulutusta – ei yksin lakiasioita, vaan myös henkilöstön ja pedagogiikan johtamista.

Työsuojelurahasto rahoitti Soukaisen tutkimusta.

Ainakin kyselylomakkeen hyödyksi

Soukaisen tutkimus perustuu Orientaatiohankkeen johtajuuskyselyn 156 vastaukseen. Kyselylomake sisälsi 85 likertasteikkoista (1 = ei kuvaa lainkaan, …, 7 = kuvaa erittäin hyvin) kysymystä, joihin tutkija paneutui. Orientaatiohanke on 13 suomalaisen kaupungin sekä Taiwanin, Hong Kongin ja Singaporen yhteistyökumppanien varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti.

Soukainen hyödyntää tuoretta tutkimusta lomakkeen kehittämisessä, mutta tutkimus voi edistää myös johtajakoulutusten suunnittelua.

Tutkimusaineisto kerättiin varhaiskasvatuksen muutosvaiheessa: Kunnissa tehtiin uutta esiopetussuunnitelmaa, päivähoitolaki uudistui ja Opetushallitus alkoi päivittää varhaiskasvatussuunnitelman perusteita.

Onnistuminen on yhdessä tekemistä

Tutkimus vahvisti, että johtajuuden merkitys on varhaiskasvatukselle suuri. Soukainen osoitti tilastollisilla menetelmillä, että johtaja arvioi oman opetustyönsä onnistumisen tarkoittavan muun muassa sitä, että henkilöstö on sitoutunut uusien projektien kehittämiseen lasten kanssa; pedagoginen työ päiväkodissa toimii erinomaisesti ja kasvatuksen tavoitteet ja suunnitelmat näkyvät toiminnan toteuttamisessa.

Jos pedagogisen johtajuuden piirteet olivat heikkoja, sekin tulos näkyi tilastollisesti merkitsevästi, kun havainnoitiin lapsia. Heikossa pedagogiikassa toiminta yleensä jatkui, mutta huonosti ohjattuna ja vähäenergisenä.

Hyvin suunniteltu on hyvin johdettu

Soukaisen kehittämät luokittelut yhtenivät henkilöstön itsearviointiin, kun tarkasteltavana oli laadukas pedagogiikka. Syvällinen suunnittelu ja huolella määritetyt tavoitteet kuvaavat hyvin ryhmän toimintaa.

Jos taas henkilöstö mielsi pedagogisen johtajuuden heikoksi, henkilöstö halusi vahvistaa pedagogista johtajuutta yksikössään.

Johtamisen haasteellisuus tarkoitti henkilöstölle esimerkiksi sitä, että henkilöstön oman työn kehittämistä tulisi yksikössä vahvistaa.

 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Ulla Soukainen. . 2016. Avaa