Johtamiskoulutuslaitosten omaksumat mielikuvat johtamisesta ja johtamisen kehittämisestä

Tiivistelmä

Johtamisen kehittämistä ei ole maassamme tutkittu johtamiskoulutusta tarjoavien instituuttien näkökulmasta. Kuitenkin johtamisen kehittämistä tehdään näiden instituuttien toimesta runsaasti. Se, millaista johtamista ja millaisia menetelmiä kehittämistyössä käytetään vaikuttaa sekä ihmisten työhyvinvointiin että organisaatioiden menestykseen. Tutkimuksen teoreettinen osa käsittelee toisaalta johtamiseen liittyviä erilaisia tutkimussuuntauksia ja näkökulmia sekä toisaalta johtamisen kehittämisen erilaisia näkökulmia. Koska johtamisen kehittämistä suoritetaan erilaisista lähtökohdista eri koulutusinstituuteissa, ei ole lainkaan selvää että johtamisen kehittämistä suoritettaisiin ns. viimeaikaisista näkökulmista käsin. Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä selvittämään millaisia oletuksia johtamiskoulutusta tarjoavissa instituuteissa on omaksuttu toisaalta johtamisesta ja toisaalta johtamisen kehittämisestä. Tutkimus kohdistuu suurimpiin johtamiskoulutusinstituutteihin maassamme. Näitä on 37 kappaletta ja niistä tutkimukseen suostui 25 instituuttia. Mukaan saaduista koulutusinstituuteista 8 on yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksia ja 17 on yksityisiä tai julkisia koulutusinstituutteja. Haastatteluaineistoja ja dokumenttiaineistoja analysoidaan sisällön analyysilla. Analysoinnissa käytetään ns. Gioia-menetelmää hyväksi. Tutkimuksella on sekä teoreettista että käytännöllistä merkitystä. Tutkimus vaikuttaa osaltaan siihen, millaista johtaminen on laadultaan työpaikoilla jatkossa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sini Juuti

Tiedote

Johtamiskoulutuslaitosten näkemykset ja visiot johtamisesta sekä johtamisen kehittämisestä

Tiivistelmä

Johtamiskoulutuslaitosten omaksumia näkökulmia johtamisesta ja johtamisen kehittämisestä ei ole maassamme juuri tutkittu. Tutkimus kohdistui 25:een johtamiskoulutusinstituuttiin. Useimmissa johtamiskoulutuslaitoksissa on omaksuttu vuorovaikutteinen näkemys johtamisesta. Melko moni johtamiskoulutuslaitos käyttää edelleen perinteisiä johtamisnäkökulmia johtamisen kehittämisessä. Kontekstuaalisista johtamisnäkemyksistä puhutaan myönteiseen sävyyn, mutta vain harvat johtamiskoulutuslaitokset käyttävät niitä johtamisen kehittämisessä hyväkseen. Tulokset osoittivat, että johtamiskoulutus on varsin usein luokkamuotoiselle opetukselle perustuvaa perinteistä johtamiskoulutusta. Kontekstuaalisia johtamisen kehittämisen näkökulmia ei käytetä hyväksi.

Lähtökohdat

Johtamisen ajatellaan vaikuttavan sekä organisaatioiden tuloksellisuuteen että ihmisten elämänlaatuun ja johtamiskoulutus puolestaan vaikuttaa johtamisen laatuun keskeisesti. Koska johtamisen kehittämistä voidaan suorittaa monista näkökulmista ja useita eri menetelmiä käyttäen, tutkimuksen teoriaosassa näitä molempia tarkasteltiin laajasti. Johtamiskoulutuslaitokset näyttävät pikemminkin pitävän johtamisnäkemyksiä ja kehittämismenetelmiä entisellään kuin uudistavan niitä voimakkaasti.

Aineisto

Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 27:ää henkilöä, jotka työskentelevät johtamiskoulutuslaitoksien johtajina tai johtamisen asiantuntijoina. Internetistä kerättyjen alustavien tietojen perusteella maassamme on 37 suurehkoa johtamiskoulutuslaitosta, joista 25 koulutuslaitosta suostui tutkimuksen kohteeksi. 8 mukaan saatua koulutuslaitosta oli yliopistojen johtamiskoulutusyksiköitä ja 17 muita johtamiskoulutusinstituutteja.

Menetelmät

Tutkimuksen taustalla oleva tieteenfilosofinen näkemys oli hermeneuttinen ja sosiaaliskonstruktionistinen. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan sekä johtaminen että johtamisen kehittäminen ovat ihmisten välisen vuorovaikutuksen tuloksia, joten niitä ei ole mahdollista mallintaa. Johtamista ja johtamisen kehittämistä pidettiin tutkimuksessa kontekstuaalisina ilmiöinä. Kerättyä haastatteluaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin, erityisesti ns. Gioia-menetelmän avulla.

Tulokset ja johtopäätökset

Useimmissa johtamiskoulutuslaitoksissa on omaksuttu vuorovaikutteinen näkemys johtamisesta, mutta moni johtamiskoulutuslaitos käyttää edelleen perinteisiä johtamisnäkökulmia. Kontekstuaalisia johtamisnäkemyksiä soveltavat sangen harvat johtamiskoulutuslaitokset. Johtamiskoulutus on varsin usein edelleen luonteeltaan luokkamuotoiselle opetukselle perustuvaa perinteistä johtamiskoulutusta. Yksikään mukana ollut johtamiskoulutuslaitos ei ollut siirtänyt johtamiskoulutusta työpaikalla tapahtuvaksi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kun maamme organisaatiot ovat asiantuntijavaltaistuneet, olisi saavutettavissa kilpailuetua, mikäli organisaatiot kykenisivät siirtymään jaetun johtajuuden suuntaan. Lisäksi johtamiskoulutusinstituutit käyttävät perinteisiä johtamisen kehittämisen menetelmiä johtamista kehittäessään. Olisi organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta eduksi, mikäli johtamiskoulutusinstituutit kykenisivät kehittämään johtamisen kehittämisen menetelmiä, jotka toteutettaisiin työskentelyn ohessa työpaikoilla.