Johtamisoppien merkitys työorganisaation ihmissuhteiden rakentumisessa ja työntekijäkuvan muutoksessa Suomessa 1930 – 2010 -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee psykologiseen tietoon perustuvien, työntekijöiden henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin keskittyvien johtamisoppien saapumista Suomeen sekä oppien vaikutusta johtamiseen ja työntekijää koskeviin käsityksiin. Tutkin yhtäältä sitä, miten johtamisoppien muotoilemia ajatuksia alettiin käyttää osana suomalaista työelämää, johtamista ja työntekijöitä koskevaa julkista keskustelua. Toisaalta tutkin sitä, miten näihin uusiin johtamisajatuksiin suhtauduttiin ja miten niitä hyödynnettiin osana johtamista ja organisaatioiden sisäistä viestintää suomalaisissa metalli- ja metsäteollisuuden yrityksissä. Tarkasteluajanjakso on 1930-luvulta vuoteen 2009.

Käytän aineistona suomalaisia johtamisoppaita, metsä- ja metalliteollisuuden henkilöstölehtiä, johtamisalan yleislehtiä, metalliteollisuuden yritysten entisten ja nykyisten johtajien teemahaastatteluja, Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksia sekä Suomen hallitusohjelmia. Analysoin aineistoa kvalitatiivisen teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja täydennän sitä kvantitatiivisella sisällönanalyysilla.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2014 lopussa, jolloin väitöstilaisuuteni on.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anna Kuokkanen

Tiedote

Suomen työelämä psykologisoitui myöhään

Työntekijän henkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin keskittyvät
johtamisopit omaksuttiin Suomessa hitaasti. Tätä selittää varsinkin
keskittyminen raskaaseen teollisuuteen ja vahva insinöörikulttuuri.
Näin havainnoi
Anna Kuokkanen, joka sosiologian väitöskirjassaan
tarkastelee Yhdysvalloissa kehitettyjen johtamisoppien
vastaanottoa. Näitä oppeja ovat muun muassa johtamisen
ihmissuhdekoulukunta ja organisaatiokulttuuriteoriat.

Kuokkanen tutki, miten työntekijäkeskeisiä johtamisoppeja
käytettiin 1930-luvulta vuoteen 2009. Hänen aineistonaan oli metsä-
ja metalliteollisuuden henkilöstölehtien sekä johtamisalan
yleislehtien artikkeleita, metalliyritysten johtajien
haastatteluja, Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksia,
johtamisoppaita sekä Suomen hallitusohjelmia. Hän analysoi
aineistonsa pääosin laadullisesti.

Muutos alkoi 1960-luvulla, syveni 2000-luvulla

Kuokkanen sanoo, että työntekijän henkisiä ja sosiaalisia
ominaisuuksia korostavat johtamisopit alkoivat nousta 1960-luvulla.
Voitolle ne pääsivät 2000-luvun kynnyksellä.

Ihmissuhdekoulukunnan ajatusten omaksuminen kuvastaa sekä
työelämän tieteellisen ja ideologisen oppirakennelman vaihtumista
että työelämän muutosta. Suomalaisen liike-elämän
kansainvälistyminen loi tilausta johtamisopeille, joilla
työntekijän henkisiä ominaisuuksia pyritään valjastamaan
tuottavuudelle.

Ylisuuret vaatimukset: tehoa vai stressiä?

Anna Kuokkanen itse arvioi, että tutkimus auttaa työpaikkoja
arvioimaan omia johtamiskäytäntöjään ja työntekijöille asetettuja
vaatimuksia. On syytä pohtia, tarvitseeko kaikkien työntekijöiden
olla ”huippuosaajia”, omata ”erinomaiset vuorovaikutustaidot” tai
”haluta haastaa itsensä koko ajan yhä parempiin suorituksiin”. Entä
auttavatko ylitsevuotavat vaatimukset parantamaan suorituksia vai
aiheuttavatko ne työntekijöille tarpeettomia paineita?

Kuokkanen viimeisteli artikkeliväitöskirjansa Työsuojelurahaston
stipendin avulla. Väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa
16. tammikuuta 2015. Aiemmin hän oli saanut tutkijastipendin (TSR
111337).

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Kuokkanen Anna. 2015. Johtamisen ihmissuhdekoulukunta Suomessa – Työntekijäkeskeiset johtamisopit suomalaisen työelämän muutoksessa. Helsingin yliopisto. Tampere: Työterveyslaitos 2015, Työ ja ihminen tutkimusraportti 43. 1237-6175. ISBN:978-952-261-511-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-512-1 Painetun väitöskirjan voi tilata ilmaiseksi: 030 474 2543 tai kirjakauppa@ttl.fi Avaa