Käämintätyön ergonomian kehittäminen

Tiivistelmä

Käämintä on käsin tehtävää työtä, jota tehdään sekä yksin että työparin kanssa. Työhön liittyy erilaisia fyysisiä kuormitustekijöitä, kuten taakkojen käsittely, staattiset ja hankalat työasennot, käsien voimankäyttö ja toistotyö. Liikuntaelinten vaivat ja sairaudet ovat yleisiä käämintätyössä. Useimmin vaivojen diagnoosina ovat olleet olkaluun sisäsivunastan tulehdukset ja selkäkipu.

Hankkeen tavoitteena oli yläraajasairauksien ehkäisy käämintätyössä ja niistä johtuvan työkyvyn aleneman väheneminen. Tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä työtapoja, -menetelmiä ja -välineitä ja levittämällä hyviä käytäntöjä kaikkien työntekijöiden käyttöön.

Käämintätyön neljää eri työvaihetta käsiteltiin kehittämispajoissa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat jaottelivat havainnot yhteensä kolmeentoista kehittämiskohteeseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Juha-Matti Rantapää

Tiedote

Kuvakerronta johtaa kuormitusten lähteille

Sähkö-Rantek Oy:n hankkeessa pyrittiin ehkäisemään käämintätyön
yläraajasairaudet ja niistä johtuva työkyvyn alenema. Yläraajat
kuormittuvat kaikissa käämintätyön vaiheissa. Työterveyslaitos
hyödynsi videoita ja valokuvia, kun haettiin kuormittavimpia
työvaiheita ja ratkaisuja kuormituksen vähentämiseksi.
Työsuojelurahasto tuki työn kehittämishanketta.

 

Käämintä tehdään urakkatyönä käsin, joko yksin tai työparina. Työtä
kuormittavat fyysisesti taakkojen käsittely, staattiset ja hankalat
työasennot, käsien voimankäyttö ja toistotyö. Niinpä
liikuntaelinten vaivat ja sairaudet ovat käämintätyössä yleisiä.
Useimmiten vaivoiksi on diagnosoitu olkaluun sisäsivunastan
tulehdukset ja selkäkipu.

 

Keskustelevassa työpaikassa työ kehittyy

 

Sähkö-Rantek Oy on oululainen sähkö- ja metallialan laitteita
valmistava perheyritys. Se työllistää noin 65 työntekijää, joista
noin 20 tekee käämintätyötä. Työterveyslaitoksen raportin mukaan
yrityksessä on kehitetty työtä hyvin jo vuosikaudet.

 

Tässä hankkeessa pohjustettiin entistä avoimempaa ja
keskustelevampaa työn kehittämistä. Avoin ilmapiiri mahdollistaa
tiedon siirtymisen yrityksessä.

 

Kehittämispajoista kymmeniä hyviä ehdotuksia

 

Työterveyslaitos hyödynsi hankkeessa osallistuvan ergonomian
menetelmiä. Videoleikkeet käämintätyön vaiheista olivat tärkeitä
aineistolähteitä.

 

Käämintätyön neljää työvaihetta – ahtaminen, kytkentä, sidonta ja
vyyhdin ajo – käsiteltiin kehittämispajoissa, joihin osallistuivat
käämintätyöntekijät sekä työnjohdon ja työterveyshuollon edustajat.
Pajoissa osallistujat tunnistivat videoleikkeistä työn
kuormituksia.

 

Havaintoja haitallisista kuormituksista kertyi 60.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat jaottelivat havainnot 13
kehittämiskohteeseen.

 

Osallistujat ideoivat ja kehittivät 55 teknistä ratkaisuehdotusta
ja 71 ehdotusta, joilla voi vähentää työntekijän omaa haitallista
kuormitusta.

 

Hyvät käytännöt jakoon

 

Ratkaisuvaihtoehdoista ja toimenpiteistä valittiin sidosryhmien
kanssa toteutettavat vaihtoehdot ja niille vastuuhenkilöt. Samalla
laadittiin taulukko yrityksen sisäiseen käyttöön.

 

Ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia voi käyttää työtapojen ja
-välineiden kehittämiseen. Ne käyvät myös uusien koneiden,
työvälineiden ja materiaalien hankinta- ja suunnitteluprosesseihin
sekä työtilojen ja menetelmien suunnitteluun. Lisäksi aineistoa voi
hyödyntää koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

 

Työvälineiden käytön ja säilyttämiskäytäntöjen kehittämiseksi
yrityksessä perustettiin työkaluryhmä, joka kokoontuu kerran
kuussa.

 

Yksi muutos näkyy yleensä koko ketjussa

 

Tutkijat huomauttavat, että on tärkeää ottaa huomioon, kuinka
yksittäisen työtehtävän kehittäminen vaatii usein koko
tuotantoprosessin tarkastelua. Tähän osallistuvan ergonomian
hyödyntäminen sopii hyvin.

 

Sähkö-Rantekin hankkeessa tuotetut ratkaisut ovat yleensä helposti
ja edullisesti toteutettavissa. Esimerkiksi olemassa olevia
työpistemattoja ja vyyhtitelineitä otetaan uudelleen käyttöön,
 ja niistä kerätään käyttäjäkokemuksia.

 

Teknisten ratkaisujen lisäksi tärkeää on se, että jokainen
työntekijä huolehtii myös itse omasta työkyvystään ja ergonomisista
työtavoistaan.

 

Vaikutuksia seurataan

 

Hankkeen vaikutuksia arvioidaan puolen vuoden kuluttua hankkeen
lopusta eli kesällä 2013. Silloin katsotaan, mitä toimenpiteitä on
aloitettu tai otettu käyttöön. Yritys kutsuu arviointikokoukseen
työnjohdon, työntekijöiden ja työterveyshuollon edustajat.

 

Työterveyshuollon edustajat osallistuivat aktiivisesti hankkeeseen.
Työterveyshuolto on myös jatkossa kehittämässä muun muassa
työpisteiden elpymisliikuntaohjeita.

 

Työterveyshuolto tarkastelee hankkeen vaikutuksia
sairauspoissaoloihin noin vuoden kuluttua hankkeen
päättymisestä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Arto Reiman ja Erja Sormunen. Käämintätyön ergonomian kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työterveyslaitos, ergonomia- ja käytettävyystiimi, Oulu 2012. 14 sivua. Avaa