Kamerapuhelimella otettujen valokuvien merkitys työyhteisössä

Hanketiedot

Hankenumero
117247

Hakija
Altti Näsi

Toteuttaja
Altti Näsi

Lisätietoja
Altti Näsi
altti.nasi@gmail.com

Toteutusaika
1.12.2017 - 31.12.2018

Työsuojelurahaston päätös
16.6.2017
21 000 euroa

Kokonaiskustannukset
21 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2018

Tiivistelmä

Viimeisten kymmenen vuoden aikana valokuvien käyttö työelämässä on kasvanut merkittävästi. Työnteon välineinä valokuvia käytetään muun muassa muistin apuna, ohjeiden antamiseen sekä erilaiseen dokumentointiin. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi valokuvia käytetään alustavien tutkimusten mukaan myös moniin muihin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi viihteenä työyhteisön sisäisessä viestinnässä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää valokuvien käyttöä työyhteisöissä sekä luoda parempia normeja ja käytäntöjä niiden jakamiseen. Samanaikaisesti kun valokuvat nopeuttavat ja helpottavat työntekoa, väärinkäytettynä ne aikaansaavat ongelmia työyhteisön toimivuudessa, sekä riskin yksilöiden ja organisaation maineelle. Tutkimuksessa tarkastellaan muutaman suljetun ryhmän valokuvaotantaa käyttämällä kuva-analyysiä ja suorittamalla haastatteluja ryhmän jäsenille. Tutkimuksen tuloksia on lupa odottaa loppuvuodesta 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Altti Näsi

Tiedote

Etäläsnäolon kokemisesta työn tehostamiseen – valokuvilla on moninaisia merkityksiä eri yhteisöissä

31.12.2018

Valokuvien käyttö on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana niin työelämässä kuin muissakin yhteisöissä. Valokuvat voivat nopeuttaa ja helpottaa viestintää ja työntekoa, mutta väärinkäytettynä – ja ilman harkintaa – valokuvat voivat johtaa ongelmiin esimerkiksi työyhteisön toimivuudessa ja olla riskitekijä organisaation maineelle.

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa väitöskirjaansa valmisteleva Altti Näsi tutkii kamerapuhelimilla otettujen valokuvien käyttöä erilaisissa yhteisöissä. Työsuojelurahasto on tukenut Näsin työtä tutkijastipendillä.

Näsin tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää valokuvien käyttötarkoituksia ja merkitystä, sekä luoda parempia normeja ja käytäntöjä niiden jakamiseen. Case-tutkimuksina hänellä on väitöskirjassaan muun muassa päiväkotiyhteisö, kaupunginosan lähiyhteisö ja erilaisia työyhteisöjä.

Visuaalisen viestinnän keino

Näsi on koulutukseltaan taiteiden maisteri. Näsi kertoo kiinnostuksensa valokuvien tutkimiseen viestinnän välineenä pohjautuvan häneen omaan kokemukseensa siitä, kuinka radikaalisti viestintä on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

”Visuaalisuus on tullut oman elämäni aikana voimakkaasti mukaan viestintään. 90-luvun alun lankapuhelimista siirryttiin ensin kännyköihin ja pian mukaan tulivat tekstiviestit. Tämän jälkeen valokuvien jakaminen yleistyi nopeasti. Myöhemmin visuaalinen viestintä on laajentunut entisestään, esimerkiksi erilaisten GIF-animaatioiden ja lyhyiden videoiden jakamisen myötä”, Näsi toteaa.

”Visuaalisten viestien avulla kommunikaatio on ottanut huiman askeleen siitä, mitä se oli ennen. Journalistiikan professori Mikko Villin lanseeraama termi etäläsnäolo kuvaa hyvin valokuvien merkitystä esimerkiksi lähiyhteisöissä. Valokuvien avulla voidaan jakaa vastaanottajalle reaaliajassa oma paikka ja tunnetila”, Näsi kertoo.

Valokuvilla on monitasoisia rooleja viestinnässä

Näsi on analysoinut teemahaastatteluilla keräämäänsä aineistoa laadullisin menetelmin. Sisältöanalyysin avulla toteutetun tyypittelyn avulla Näsi on hakenut samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia siinä, kuinka vastaajat erilaisissa yhteisöissä kokevat valokuvien käytön. Tutkimustulokset osoittavat, kuinka vaikeaa nykyvalokuvaa on mahduttaa tiukkaan kategoriaan: valokuvan tehtävät ovat usein päällekkäiset ja limittäiset. 

”Valokuvien monitasoiset ja moninaiset roolit nousivat haastatteluissa esille. Perheen ja ystävien muodostamassa lähiyhteisössä valokuvilla viestitään usein erilaisia tunnetason asioita, joihin liittyy kannustamista ja empatiaa. Työyhteisöissä valokuvien funktio on paljon käytännönläheisempi: kuvilla on liki aina tehtävä, esimerkiksi työtehon parantaminen tai kieliongelmien ratkaiseminen”, Näsi huomauttaa. 

Näsin arvioitu väittelyajankohta on vuoden 2020 aikana.

Toimittaja
Joanna Sinclair