Kansallinen suositus spesifisten inhalaatioaltistuskokeiden suorittamisesta

Tiivistelmä

Spesifisiä inhalaatioaltustuskokeita pidetään luotettavimpana keinona osoittaa ammattiastma eli syy-yhteys altisteen ja astman välillä. Suomessa spesifisiä inhalaatioaltistuskokeita tehdään useissa keuhkoyksiköissä ja niiden suorittaminen ja tulkinta vaihtelevat. Tämä vaikeuttaa kokeiden yhtenäistä arviointia, aiheuttaa altistuskokeiden turhia uusimisia ja ammattitaudin tutkimusprosessin pitkittymistä. Tavoitteena on laatia yhteistyössä suomalaisten asiaan perehtyneiden lääkäreiden kanssa kansainväliseen kirjallisuuteen pohjaava suositus spesifisten inhalaatioaltistuskokeiden toteuttamisesta, joka johtaisi kokeiden suorittamisen ja tulkinnan yhdenmukaistumiseen Suomessa.

Työterveyslaitoksen keuhkolääkäreiden aloitteesta on koottu14 hengen työryhmä, johon kuuluu edustajia maan eri keuhkoyksiköistä ja yliopistoklinikoista, puheenjohtajana on professori Maritta Jaakkola OYS:sta. Työryhmä laatii kansalliset suositukset spesifisten inhalaatioaltistuskokeiden suorittamisesta, tulkinnasta ja porrastuksesta Suomessa. Aiheesta kirjoitetaan katsaus-artikkeli Duodecim-lehteen. Artikkeli on suunniteltu julkaistavaksi vuoden 2011 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hille Suojalehto

Tiedote

Suositus spesifisistä hengitysteiden altistuskokeista

Ammattikeuhkosairauksien 14-henkinen asiantuntijaryhmä on
laatinut suosituksen spesifisistä hengitysteiden altistuskokeista
Suomessa. Työterveyslaitoksen keuhkosairauksien ja allergologian
erikoislääkäri
Hille Suojalehto kirjoitti suosituksista
katsausartikkelin Duodecim-lehteen toimivapaallaan. Sitä varten hän
sai Työsuojelurahaston stipendin.

Duodecim-lehden numerossa 20/2011 julkaistussa artikkelissa
annetaan suositukset spesifisten hengitysteiden altistuskokeiden
indikaatioista, turvallisuusnäkökohdista, suunnittelusta,
suorittamisesta, seurannasta ja tulkinnasta sekä altistuskokeiden
keskittämisestä Suomessa. Artikkelin avulla spesifiset
altistuskokeet ja niiden tulkinta pyritään yhdenmukaistamaan.

Spesifissä altistuskokeessa tutkittava henkilö hengittää
hengitysteitä herkistävää ainetta ja astmaattisen reaktion
kehittymistä seurataan. Altistuskoe on suositusten mukaan keskeinen
ammattiastmatutkimus. Sitä pidetään varmimpana keinona osoittaa
syy-yhteys altisteen ja astman puhkeamisen välillä.

Suosituksissa mainitaan, että osa ammattiastmoista voidaan
todeta myös ilman altistuskoetta. Silloin riittävä luotettavuus
saavutetaan, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: altistuminen on
todettu, astma on todettu, taudinkuva sopii ammattiastmaan,
IgE-välitteinen herkistyminen työperäiselle altisteelle on selvästi
osoitettu ja PEF-työpaikkaseuranta sopii ammattiastmaan.
Kosteusvauriorakennuksiin liittyvä ammattiastma voidaan todeta
ilman altistuskoetta myös silloin, kun IgE-välitteistä
herkistymistä ei ole.

Asiantuntijaryhmä katsoo altistuskokeet korvaamattomiksi
erityisesti uusien hengitysteitä herkistävien aineiden
tunnistamisessa. Koe on usein ainoa luotettava tapa myös silloin,
kun työpaikalla on useita altisteita.

Altistuskokeet vaativat kokemusta, perehtyneisyyttä ja
sairaalaseurantaa. Aina niitä ei voida potilaan terveydentilan
vuoksi tehdä. Tutkimuksiin liittyy myös vakavien reaktioiden riski,
jos potilas on voimakkaasti herkistynyt tutkittavalle aineelle.
Ryhmä suosittelee, että altistuskokeet keskitetään muutamiin
perehtyneisiin yksiköihin Suomessa.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Suojalehto Hille, Malmberg Pekka, Lindström Irmeli, Harju Terttu, Kauppi Paula, Kilpeläinen Maritta, Lindqvist Marja, Nieminen Eeva-Maija, Nieminen Eija, Pallasaho Paula, Sauni Riitta, Tuomisto Leena ja Jaakkola Maritta S. 2011. Ammattikeuhkosairauksien asiantuntijaryhmän (AKAR) suositus. Hengitysteiden spesifiset altistuskokeet ammattiastman osoittamisessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 127 (20), 2205-14. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99831.pdf http://www.duodecimlehti.fi Avaa