Kasvojen kylmänsuojaus puhaltavia hengityksensuojaimia käytettäessä Arktisissa oloissa

Hanketiedot

Hankenumero
190052

Hakija
Kirsi Jussila

Toteuttaja
Kirsi Jussila

Lisätietoja
Kirsi Jussila
kirsi.jussila@ttl.fi

Toteutusaika
7.7.2019 - 13.7.2019

Työsuojelurahaston päätös
13.2.2019
1 000 euroa

Kokonaiskustannukset
1 870 euroa

Tulokset valmistuneet
2.10.2019

Tiivistelmä

Hengityksensuojainten käyttö on välttämätöntä useissa ulkotöissä. Puhaltavat hengityksensuojaimet pienentävät hengitysvastusta ja siten psykofyysistä kuormitusta. Kylmässä kasvot jäähtyvät puhallinlaitteita käytettäessä. Alushupuilla estetään kasvojen jäähtymistä, mutta ei tiedetä, onko niillä vaikutusta suojaimen tiiviyteen. Tutkimuksen tavoitteena on estää kasvojen jäähtyminen puhallinlaitteita käytettäessä kylmissä oloissa ja määrittää alushuppujen vaikutus hengityksensuojainten tiiviyteen.

Kahden puhallinsuojaimen lämmöneristävyys mitattiin pään lämpömallilla puhalluksella ja ilman sekä ohuen ja paksun alushupun kanssa ja ilman. Mitattiin myös kahden suodattavan puolinaamarin ja yhden kokonaamarin lämmöneristävyys. Koehenkilöiden (N=7) kasvojen iholämpötilat ja ilman lämpötila maskien sisällä mitattiin puhallinlaitteita ja alushuppuja käytettäessä -20 °C:ssa. Testiprotokolla (40 min) oli: seisominen, askellus korokkeelle, painon nosto ja seisominen. Lämpötuntemus kasvoilla kysyttiin.

Ohut alushuppu lisäsi lämmöneristävyyttä ka 29 % ilman puhallusta ja 81 % sen kanssa, kun taas paksu alushuppu ka 73 % ilman puhallusta ja 144 % sen kanssa. Kasvojen iholämpötilat olivat 5,4 °C korkeammat ohuella ja 7,7 °C paksulla alushupulla. Lämpötuntemukset pysyivät lämpiminä, kun käytettiin alushuppuja. Alushuput eivät vaikuttaneet suojainten tiiviyteen.

Tulokset antavat uutta tietoa oikeaan kasvojen ja hengityksensuojaamiseen kylmässä sekä suojainten kehitykseen ja testaukseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Jussila

Tiedote

ICEE2019 - Kasvojen kylmänsuojaus puhaltavia hengityksensuojaimia käytettäessä Arktisissa oloissa

2.10.2019

Tiivistelmä

Tutkimuksen tulokset kertoivat kuinka kasvojen jäähtymistä voidaan vähentää, kun käytetään moottoroituja hengityksensuojaimia kylmissä oloissa ilman, että suojaimen tiiviys ja suojausteho laskevat. Moottoroituja hengityksensuojaimia tulisi käyttää useissa ulkotyössä. Lisäksi niiden avulla voidaan keventää hengitysvastusta ja siten psykofyysistä kuormitusta työn aikana verrattuna suodattimilla varustettuihin suojaimiin.

Tulokset osoittivat, että jo ohuella alushupulla voidaan estää haitallinen jäähtyminen. Alushupun käyttö ei vaikuttanut kypärällä ja kasvo-osalla varustetun hengityksensuojaimen suojaustehoon. Tulosten pohjalta saadaan uutta tietoa oikeaan kasvojen ja hengityksensuojaamiseen sekä suojainten kehityksen ja testauksen tueksi.

Tausta

Kansainväliseen tieteelliseen konferenssiin osallistuminen mahdollisti tutkimustuloksista keskustelun laajemmin tiedeyhteisön kanssa. Tavoitteena oli myös levittää tutkittua tietoa sekä verkostoitua muiden saman aihealueen toimijoiden kanssa. Tilaisuuteen osallistuminen mahdollisti myös uusimman tutkimustiedon hankinnan.

Aineisto

Esitetyn tutkimuksen tulokset pohjautuvat Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen ”Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä”, joka on toteutettu 2016-2019. Tutkimus toteutettiin Työterveyslaitoksen johdolla yhteistyössä työelämän ja suojainvalmistajien kanssa. Tutkimuksessa käytettiin lämpö- ja vaatetusfysiologisia mittausmenetelmiä Työterveyslaitoksen laboratoriossa.

Tulokset ja johtopäätökset

Kypärällä ja kasvosuojaimella varustetun puhallinsuojaimen alla ohut alushuppu lisäsi lämmöneristävyyttä n. 80 % ja paksu 144 %. Kasvojen iholämpötilat olivat 5,4 °C korkeammat ohuella ja 7,7 °C paksulla alushupulla kuin ilman alushuppua. Lämpötuntemukset pysyivät lämpiminä, kun käytettiin alushuppuja. Alushuput eivät vaikuttaneet testattujen suojainten tiiviyteen.

Tulokset antavat uutta tietoa oikeaan kasvojen ja hengityksensuojaamiseen kylmässä sekä suojainten kehitykseen ja testaukseen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tilaisuuteen osallistuminen antoi mahdollisuuden viedä suomalaista tutkimusosaamista kansainväliselle tieteelliselle yhteisölle. Osallistuminen mahdollisti verkostoitumisen kattavasti eri organisaation edustajien kanssa ja rakensi yhteistyöverkostoja kansainvälisesti tulevaisuuden uusien hankkeiden kehittämiseksi. Saatua uutta tietoa siirretään eteenpäin sekä oman organisaation sisällä että suojavaatetuksen valmistajille koulutuksen yhteydessä.

Aineisto

Kirsi Jussila and Sirkka Rissanen. Protection of face against coolingwhile using powered respiratorsin the cold environment. Konferenssiesitys Avaa