Kasvonilmeanalyysiaineiston hyödyntäminen elintarvikkeiden aistinvaraisessa arviointityössä

Hanketiedot

Hankenumero
190039

Hakija
Ulriikka Savela-Huovinen

Toteuttaja
Ulriikka Savela-Huovinen

Lisätietoja
Ulriikka Savela-Huovinen
ulriikka.savela-huovinen@helsinki.fi

Toteutusaika
1.9.2019 - 15.10.2020

Työsuojelurahaston päätös
19.3.2019
24 000 euroa

Kokonaiskustannukset
24 000 euroa

Tulokset valmistuneet
26.11.2020

Tiivistelmä

Tutkimuksessa perehdytään elintarvikealan asiantuntijoiden laadun ja aistinvaraisen arvioinnin työssä esiintyviin arvioinnin käytäntöihin. Lisäksi tutkitaan työssä vaadittavia kompetensseja ja työssä oppimista sekä kuluttajakohtaamisia digitaalisissa ympäristöissä. Kolmannen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää kasvonilmeanalyyysi -ohjelmiston tuottamaa aineiston käyttöä arviointityössä.

Tutkimus vastaa kysymyksiin, mikä arviointikäytännöissä on aistinvaraisten arvioinnin asiantuntijoiden mukaan keskeisintä tai muuttuu jos hyödynnetään kasvojen ilmeitä analysoivaa ohjelmaa ja digitaalista dataa aistinvaraisessa arviointityössä? Mitkä ovat muutoksen vaikutukset tulevaisuuden työn taitovaatimuksiin? Tutkimukseen haastateltiin yhteensää 24 :ää alan asiaintuntijaa yliopistoista ja suomalaisista elintarviketeollisuuden yrityksistä. Kasvonilmeanalyysien hyödyntäminen on uusi tutkimuskohde ja tarjoaa merkittäviä sovelluskohteita tulevaisuuden työelämässä ja tältä osin tutkimus tuo valmistuttuaan suoraan työelämään sovellettavia käytäntöjä. Monitieteinen tutkimus yhdistää kuluttajatutkimuksen ja aistittavan laadun arviointiin liittyvän tutkimuksen teoriaa sekä kasvatustieteen tutkimuksen teoriaa oppimisen metaforista. Teoreettisena lähtökohtana on vuorovaikutuksellisiin tietoa luoviin käytäntöihin liittyvä teoria (Paavola & Hakkarainen 2005).

Hankkeen vastuuhenkilö

Ulriikka Savela-Huovinen

Tiedote

Asiantuntijoiden kompetenssit, käytännöt ja käytäntöjen digitalisoituminen laadun arvioinnissa

26.11.2020

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä asiantuntijoiden työn edellyttämiin kompetensseihin sekä käytäntöihin suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. Vastaavaaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa mutta jonkin verran kansainvälisesti. Kuluneen 10 vuoden aikana alalla on puhuttu paljon uusien teknologioiden käytöstä tai vaikutuksesta arviointeihin. Taustalla on ollut huoli arvioinnin heikkenemisestä ja työn muuttumisesta täysin teknologiapainotteiseksi kuluttajien testaamiseksi. Tutkimus oli monimenetelmällinen, ja siinä hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 asiantuntijaa. Tulokset hyödyntävät työelämän toimijoita arvoimaan asiantuntijatyön käytäntöjä ja kompetensseja.

Lähtökohdat

Lähtökohta: Tuotekehitystyö ja laadun arviointi muuttuu digitalisaation ja uusien menetelmien käyttöön oton seurauksena.
Teoriatausta: Aistinvaraisen arvioinnin ja kuluttajatutkimuksen asiantuntijat ovat tuoneet esille käytäntöjen muuttumisen. Ilmiötä tarkasteltiin tiedonluomisen teorian kautta taitojen ylläpidon suunnassa.
Uutuusarvo ja tavoitteet: Tuodaan esille keskeisiä käytäntöjä työn oppimisen ja kehittymisen kannalta. Vaikka muutosta tapahtuu asiantuntijatyötä ylläpitää ja kehittää.

Aineisto

Tutkimukseen osallistuivat: Professori FT, Visa Heinonen, Helsingin yliopisto, Professori PsT., Hanni Muukkonen, Professori FT, Auli Toom, yliopistolehtori Laila Seppä, yliopistotutkija Antti Knaapila.
Yritysyhteistyö: Elintarviketeollisuuden edustajat .
Rahoittajina 2016–2020: Työsuojelurahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Matkat- ja ohjelmisto ym : Elintarviketieteilijöiden Seura ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsingin yliopisto ja Suomalainen Konkordia -liitto sekä Agronomiliitto.

Menetelmät

Väitöskirjan empiirinen tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja kolmesta erilaisesta tutkimusaineistoista. Tutkimus oli kokonaisuudessaan monimenetelmällinen, ja siinä hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 aistinvaraisen laadun arvioinnin asiantuntijaa suomalaisista elintarvikealan yrityksistä ja yliopistoista.

Tulokset ja johtopäätökset

Oppiminen ja kehittyminen tapahtuvat erilaisissa käytännön arviointityötehtävissä, esimerkiksi koetilanteissa ja kuluttajapalautteista tai virheistä oppimalla. Työtehtävistä on osoitettavissa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä uutta tietoa luovia käytäntöjä. Asiantuntijat pystyvät kuvaamaan ja yksilöimään kehittymisen ja oppimisen kannalta merkitykselliset käytännöt ja tuotekohtainen osaaminen kehittyy vasta usean vuoden pitkäjänteisen harjoittelun avulla. Digitaaliset kompetenssit korostuvat.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuo monitieteistä, kuluttaja- ja aistinvaraisen arvioinnin sekä kasvatustieteen tieteenalan, tutkimusta dialogiin laajemman yhteiskunnallis- taloudellisen ilmiön kanssa, sillä ilmiönä digitalisaatio ja muuttuvat työn käytännöt ovat yleisiä kaikilla ammattialoilla. Tutkimus antaa mahdollisuuden arvioija ja tarkastella asiantuntijoiden kehittymistä ja työpaikalla oppimista myös laajemmin muilla aloilla yhteisöllisten tiedonluomisen käytäntöjen kannalta katsottuna.

Aineisto

Savela-Huovinen, Ulriikka 2021, Asiantuntijoiden kompetenssit ja käytännöt sekä käytäntöjen digitalisoituminen aistinvaraisen laadun arvioinnissa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7305-8 Avaa