Kasvun pelivaran hyödyntäminen työelämän organisaatioissa

Hanketiedot

Hankenumero
115200

Hakija
2 K Consulting Ltd Oy

Toteuttaja
2 K Consulting Ltd Oy

Lisätietoja
Kari Korpelainen
kari.korpelainen@uta.fi

Toteutusaika
1.3.2015 - 31.8.2015

Työsuojelurahaston päätös
26.3.2015
40 000 euroa

Kokonaiskustannukset
70 556 euroa

Tulokset valmistuneet
31.8.2015

Tiivistelmä

Kasvun pelivara -teoria on esitetty Kari Korpelaisen väitöskirjassa ”Kasvun pelivara. Innovatiivisuus, motivaatio ja jaksaminen markkinointiviestinnän yrityksissä” (2005). Monia käsitteitä integroiva teoria selittää asiantuntijan ja asiantuntijaorganisaation vuorovaikutusta, kykyä vastata uusiin haasteisiin ja oppia uutta muuttuvissa olosuhteissa.

Kasvun pelivaran tuotteistuksen tavoite on saada aikaan johtamisen ja seurannan malli, joka auttaa kehittämään organisaatiota kestävällä tavalla. Sen avulla esimiehet oppivat, kuinka kasvun ja innovatiivisuuden edellytyksiä rakennetaan. Näkökulma on proaktiivinen ja yhteistyötä korostava.

Kehittämisohjelma perustuu kasvun pelivara -ilmiön syvälliseen reflektointiin. Toimintamalli on jo itsessään kehittävä (tutkimalla oppiminen). Konseptin rakentelussa hyödynnetään bayes-verkkoa. Toinen työkalu on kehityksen seurannan kuusivaiheinen evaluaatiomalli. Sen avulla toteutetaan hankkeen iteratiivinen eteneminen.

Tuotteistusympäristö on Helsingin kaupungin opetusviraston ammatillinen koulutus. Viraston työryhmä osallistuu hankkeen suunnitteluun ja käytännön toimenpiteitten ideointiin. Ideakehikkoa työstetään kehittävän johtamisen ohjelmaksi ammatillisen koulutuksen rehtoreista valitun ryhmän kanssa. Myös arviointi toteutetaan yhteistyössä viraston asiantuntijoiden kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana toimii prof. Pekka Ruohotie.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kari Korpelainen

Tiedote

Työkirja tuo esiin kasvun pelivaran ideat

31.8.2015

Tuotteistushankkeen seurauksena syntyi innovatiivinen ja kasvun
edellytyksiä edistävä toimintamalli, jossa yksilön ja organisaation
intressit hyödyttävät kumpaakin. Kasvun pelivara-mallin avulla
organisaatiota voidaan johtaa ja kehittää vuorovaikutteisesti
jatkuvan kasvun ideaan nojautuen.

Kasvun pelivara- konsepti tuo organisaation käyttöön uuden
välineen ja näkökulman tarkastella työyhteisön kasvuedellytyksiä
sekä jäsenten kehittymisvalmiuksia ja sitoutumista. Johtamisen
työkirja tuo esiin kasvun pelivaran ideat ja niiden hyödyntämisen
mahdollisuudet. Menetelmää kehitettiin Helsingin kaupungin
opetusvirastossa.

Lähtökohtaisesti menetelmässä pyritään helpottamaan
johtamistyötä. Jos organisaatiossa paneudutaan kasvun pelivaran
hyödyntämiseen ja käytetään hyväksi sen mahdollisuuksia, edistetään
esimiesten kehittymistä ja parannetaan henkilöstön jäsenten
edellytyksiä ammatilliseen kasvuun ja autetaan heitä jaksamaan
työelämän paineissa.

Kasvun pelivarassa assosioidaan ja integroidaan useita
näkökulmia ja eri alojen teorioita. Innovatiivisuus ja ammatillinen
kehitys ovat siinä keskeisiä. Jaksamista tarvitaan, jotta kasvu
olisi jatkuvaa.

Lähitulevaisuuden merkittävimpiä ammatillisen koulutuksen
haasteita ovat kehityksen vaikea ennustettavuus, mikä vaikeuttaa
suunnittelua, tavoitteiden asettelua ja rahoituksesta päättämistä,
johdon esittämien ja muualtakin tulevien kehittämisideoiden
lanseeraaminen eteenpäin ja työelämän identiteetin omaksuminen,
mikä ammatillisessa koulutuksessa näyttää korostuvan enemmän kuin
opettajaidentiteetti.

FT
Kari Korpelainen on luonut kasvun pelivara
-käsitteen Tampereen yliopiston väitöskirjassaan vuonna 2005. Hän
on kehittänyt ja tuotteistanut projektissa johtamisen työkirjan,
jossa keskeiset ideat on tuotu esiin. Tuotteistamisprojektissa oli
mukana myös muun muassa professori, ammattikasvatuksen asiantuntija

Pekka Ruohotie.

Mittavälineet mukana

Kehitetty työkirja esittää kasvun pelivaran ja sen hyödyntämisen
olennaisen sisällön. Työkirjan liitteenä ovat myös mittavälineet.
Niitä on kaksi eri versiota: laaja versio tai varsinainen
mittaväline ja kevennetty mobiiliversio. Niiden taustalla ovat
alkuperäinen kasvun pelivaratutkimuksen mittaväline ja monilla
aloilla käytetty Ruohotien kehittämä kasvuorientoituneen ilmapiirin
mittaväline.

Mittavälineitä on kehitelty yhteistyössä sovellusympäristön
asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi projektissa on kehitelty
seurantajärjestelmä, jonka avulla kasvun pelivaran hyödyntäminen
voi tulla osaksi toimivaa käytäntöä. Tuotoksia on evaluoitu
sovellusympäristön asiantuntijoiden kanssa.

Mittavälineet testataan, hienosäädetään ja räätälöidään
pilotoinnin yhteydessä. Mittaus tapahtuu kyselyn avulla. Sen
lisäksi on mahdollista hankkia tapauskohtaisesti laadullista
aineistoa.

Kerätyn tiedon perusteella asiakasorganisaatiolle voidaan laatia
verkkomalli organisaatiosta ja tarvittaessa eri yksiköistä.
Verkkomalli valottaa kasvun pelivaran ydintekijöiden ja sen
edellytysten yhteyksiä kohdeorganisaatiossa. Sen avulla voidaan
nähdä organisaation erityispiirteet ja se miten kasvun pelivara
näyttäytyy kyseisessä työyhteisössä. Näin saadaan näkyville
työyhteisön kasvun pelivaran DNA. Tämä on tärkeää, koska se auttaa
kohdentamaan innovatiivisuuden ja kasvun edistämiseen tarkoitettuja
toimenpiteitä.

Mittaus voidaan toistaa määräajoin tai tarvittaessa
mobiilibarometrin avulla. Näin kohdeorganisaatio ja sen johto saa
päivitettyä tietoa kasvun pelivarasta ja sen organisatorisista
edellytyksistä ja voi olla paremmin selvillä työyhteisön kyvystä
vastata uusiin haasteisiin.

Käyttäjän näkökulma huomioon

Projektissa otettiin huomioon vahvasti käyttäjän näkökulma. Tätä
varten aineistoa koottiin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisen
iteraatiokierroksen aikana hankkeeseen osallistuvat asiantuntijat
arvioivat kasvun pelivara -mallin merkitystä ja soveltuvuutta
oppilaitosympäristöön. Arviointi koski sekä kasvun pelivaran
ydintekijöitä että kasvun pelivaraa määrittäviä kasvuedellytyksiä.
Lähtötilanteen diagnostisoinnissa kiinnitettiin huomiota
nykytilanteeseen: missä määrin osallistuneet kokevat ongelmat eri
osatekijöiden osalta omassa työyhteisössään ja minkälaisina he
näkivät johdon roolin ja mahdollisuudet puuttua ongelmiin.

Toisen iteraatiokierroksen tavoitteena oli avoimien haastattelun
ja kyselyn avulla saada täsmentävää tietoa innovatiivisen
johtamisen merkityksestä oppilaitoksissa – kuten koulujen tarpeesta
uudistua ja profiloitua, opetuksen kehittämisen haasteista ja
oppimisympäristöjen muutostarpeista. Haastatteluissa tuotiin esille
meneillään olevia uudistushankkeita koskien muun muassa
sisäilmaongelmia ja syntynyttä korjausvajetta, opettajan työn
kuormittavuutta, henkilökunnan jaksamista, työterveyttä ja
tapaturmia. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi on tehty ja
tehdään edelleen paljon. Kehittämistyö tukee työyhteisön
kasvuedellytyksiä ja luo otolliset lähtökohdat kasvun pelivaran
hyödyntämiselle ja innovatiiviselle toiminnalle
oppilaitoksissa.

Kolmannessa iteraatokierroksessa oli työpaja, jonne kokoontuivat
kaikki hankkeeseen osallistuvat työryhmät. Työpajassa ruodittiin
johtamisen tueksi laadittua työkirjaa ja arvioitiin kasvun
pelivaran mittaamiseen ja seurantaan kehiteltyjä työkaluja.
Osallistujat antoivat myös kirjallisen palautteen senhetkisistä
tuotoksista työpajaa seuraavan viikon aikana. Työpajan
keskusteluista ja palautteista koostuvaa kolmatta
iteraatiokierrosta hyödynnettiin tuotteistuskonseptin
viimeistelyssä.

Työpajassa käyty keskustelu samoin kuin kirjalliset palautteet
antavat positiivista vahvistusta kasvun pelivarakonseptista,
työkirjan tarpeellisuudesta ja sisällöstä sekä mittaamisen ja
seurannan työkaluista. Samalla ne tuottivat arvokkaita virikkeitä
ja parannusehdotuksia viimeistelyä varten.

Tuotteistamisessa sovelletaan ABC-ajattelua:

A-tason lähtökohta on Kasvun pelivara -käsite ja ne keinot, joilla
Kasvun pelivaraa voidaan rakentaa. Konseptin soveltaminen ja
johtamisen keinot voivat jonkin verran poiketa organisaation
toimialan tai jonkin muun kontingenssitekijän.

B-tasolla säädetään käytettävät keinot ja välineet vastaamaan
esimerkiksi kyseisen toimialan luonnetta. Tätä helpottaa se, että
kasvuorientaatiota on tutkittu useissa eri alojen organisaatioissa.

C-tasolla tapahtuu räätälöinti yksittäiselle asiakkaalle.Tämä
perustuu kasvun pelivaraa jäsentävinen mallien tulkinnalle kunkin
kohdeorganisaation tai yksikön osalta.

Tuotteistusprojektissa tuotetaan ammatillisen koulutuksen
rehtoreita varten ohjelma. Konsepti koostuu valmiuksien
kehittämisohjelmasta, tarvittavista materiaaleista ja seurannan
työkaluista. Konseptin suunnittelijat toimivat ohjelman toteutuksen
tukena.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Loppuraportti Korpelainen Kari, Ruohotie Pekka. Kasvun pelivaran hyödyntäminen työelämän organisaatioissa. Loppuraportti. 31.8.2015. Avaa

Esite Miksi kasvun pelivaraa tarvitaan? © Kari Korpelainen ja 2 K Consulting Oy. Avaa

Tutkimuksesta palvelutuotteeksi – kolme esimerkkiä. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/44095 Avaa