Käytäntötutkimus ohjauksesta suomalaisen lukion opettajan työssä ja työhyvinvoinnissa

Tiivistelmä

Työsuojelurahaston rahoittama väitöksen jälkeinen tutkimukseni on käytäntötutkimus, joka pureutuu opettajan työhön yhden koulutuksenjärjestäjän toimintaympäristössä yhdessä osallisten kanssa. Tutkimuksessa nostetaan esiin opettajien kokemuksia ohjaustyöstä ja sen yhteydestä hyvinvointiin sekä etsitään perusteltuja tapoja (uudelleen)muotoilla ohjauksen kokonaisuus tukemaan opettajan hyvinvointia. Esitykseni koskee työn tutkimisen menetelmääni, joka on siirrettävissä kouluarkeen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Raetsaari

Tiedote

Lauseentäydennysmenetelmä opettajien toimintaperusteiden tutkimisessa

Tiivistelmä

Esitin konferenssissa menetelmäkokeilun, jossa tuotin aineistoa lukion opettajien työtään koskevista perusteluista. Opettajien kuuluu toteuttaa ohjausta työssään. Aiemmassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kaikki eivät pidä sitä työhönsä kuuluvana, ja se näyttäytyy kuormittavana tekijänä. Opettajien toimintaperusteiden jäsentäminen onnistui, ja pääsin niiden avulla tarkastelemaan, millainen käsitys opettajilla on työnsä olosuhteista. Toimintaperusteet eivät aina ole toimijalle itselleen selviä. Tutkimuksessa ne saadaan näkyviin perustelumallin avulla. Tutkimuksessani opettajat jäsensivät perustelumallejaan itse lauseentäydennysmenetelmällä. Tulokset auttavat työn rakenteiden kehittämisessä. Menetelmä sopii myös johtamisen välineeksi.

Tausta

Osallistuin konferenssiin tavatakseni toiminnanteoreettisen tutkimuksen asiantuntijoita ja saadakseni palautetta menetelmäkokeilustani teoreettisesta näkökulmasta. Koska menetelmää on varsin vähän hyödynnetty aiemmin työn tutkimisessa, minulle oli tärkeää testata ajatuksiani kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Halusin myös muiden tutkimuksia kuuntelemalla saada tietoa muista vastaavista tutkimuksista ja inspiraatiota lisäkirjallisuuden etsimiseen.

Aineisto

Tässä osatutkimuksessani 42 saman koulutuksenjärjestäjän lukio-opettajaa vastasi laadulliseen kyselyyn, jossa heidän piti täydentää lauseiden alkuja. Lauseet oli rakennettu perustelumallien muotoon. Ne käsittelivät opettajan työhön kuuluvia ohjauksen osa-alueita. Tarkoituksenani oli kokeilla, miten perustelumallien tuottaminen onnistuu lauseentäydennysmenetelmällä, millaista aineistoa se tuottaa aiemmin vähän tutkitusta aiheesta sekä miten menetelmä sopii työelämän tutkimiseen.

Tulokset ja johtopäätökset

Kokeilu onnistui. Menetelmä motivoi vastaajia. Koska opettajat kirjoittivat perustelumallit itse, säästyi tutkijan aikaa aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa. Vastaukset olivat riittävän pitkiä, joten perustelut olivat ymmärrettäviä. Toimintaperusteiden avulla saatiin näkyviin opettajien ohjaustyön kannalta oleellisia olosuhteita, joita ei aiemmin ole tutkittu. Työelämän tutkimiseen menetelmä sopii hyvin, sillä se on anonyymi ja myös osallistujien silmiä avaava tapa tuottaa tietoa työstä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Vaikka tutkimukseeni osallistui lukion opettajia, tulosten valossa on perusteltua olettaa, että menetelmä sopii myös muiden työyhteisöjen tutkimiseen tilanteissa, joissa halutaan (sensitiivistä) tietoa työn rakenteista osallistujien kokemana. Tällainen tieto voi olla arvokasta myös johtamisen välineenä, joten menetelmä on sovellettavissa esihenkilötyön tueksi. Koska menetelmää on varsin vähän käytetty, se on virkistävä lisä sekä tutkimus- että työelämän kehittämisen kentälle.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa