Käytösoireisten asiakkaiden kohtaaminen hoitotyössä

Tiivistelmä

Käytöshäiriöisten asiakkaiden kohtaaminen hoitotyössä Kehittämishanke

Tavoitteet
Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti muistisairauksien kanssa työskentelevien hyvinvointiin, työn laatuun ja kehittämään työtä turvalliseksi. Hoitohenkilökunta oppii ennakoimaan ja ehkäisemään fyysisiä väkivaltatilanteita tunnistamalla asukkaiden persoonallisia toimintatapoja ja valiten kullekin sopivan toimintatavan. Toimintamalli on ainutlaatuinen, koska lopputuote rakennetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Menetelmät
Työskentelymenetelmät aktivoivat henkilökuntaa. Koko hankkeen ajan henkilökunta raportoi tutkimusohjelmaan toteutuneita uhkatilanteita. Ryhmätyöosuudet toteutetaan koko työyhteisön workshop-tilaisuuksina ja pienryhmätyöskentelyinä. Hanke sisältää ennakko-ja välitehtäviä. Lopputuotteena on kirjallinen ohjeistus.

Tulokset
Tulokset ovat käytettävissä 5/ 2016.

Ulkopuoliset asiantuntijat
Asiantuntijana toimii Valmius Hyvinvointiin Group Oy ja hankevastaavana toimitusjohtaja Helena Pahkajärvi. Päävalmentajina toimivat NLP trainer Minna Erkinharju ja itsesuojelun asiantuntija Jukka Valanto.

Sovellettavia tutkimuksia
1. Julkaisu
Maritta Välimäki…Raija Kontio 2013. Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A: 66/2013. ISSN 1236-7370. ISBN 978-951-29-5562-6.
2. Fyysinen väkivalta hoitotyössä olevien todellinen uhka –
seurauksena paljon TULE-sairauksia
Julkaistu 27.10.2010

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Laulaja

Tiedote

Ennakoi muistisairaan käytöstä, ehkäise vaaroja

Espoolainen dementiakoti Villa Tapiola on onnistunut erinomaisesti ennakoimaan ja ehkäisemään vaaratilanteita, jotka liittyvät asukkaiden arvaamattomaan ja aggressiiviseen käytökseen.

Työturvallisuus on parantunut – niin kuin myös työntekijöiden ja asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Työilmapiiri on henkilökunnan arvion mukaan muuttunut aiempaa levollisemmaksi.

Edistysaskeleet otettiin kehittämishankkeessa, jossa ulkopuolisena asiantuntijana toimi Valmius Hyvinvointiin Group Oy ja jota Työsuojelurahasto tuki kehittämisavustuksella.

Hankkeessa syntyi Villa Tapiolan henkilökunnan käyttöön yksityiskohtainen turvallisuusopas muistisairaan kohtaamiseen. Opas sisältää myös henkilöstön itsensä laatimat kahden sivun pikaohjeet esimerkiksi uusia sijaisia varten. Asukaskohtaiset ohjeet sisältyvät kunkin asukkaan hoitosuunnitelmaan.

Lisäksi tehtiin neljä lyhyttä opetusvideota tilanteista, joissa väkivalta voi uhata.

Väkivallan ehkäisyä sekä turvallista ja hyvinvointia tukevaa työntekoa varmistavat tulokset ovat hyödynnettävissä yleisesti sellaisissa hoitoyksiköissä, joiden asiakkailla on fyysistä vaaraa aiheuttavia käytösoireita.

Henkistä valmiutta ja mielen hallintaa

Villa Tapiola Oy on 30-paikkainen yksityinen hoitokoti muistisairaille. Yksikkö käyttää lääkkeetöntä hoitomenetelmää, ja siksi muistisairaus vaikuttaa enemmän asukkaiden käytökseen kuin käytettäessä lääkkeitä.

Hankkeeseen osallistui hoitokodin vakituinen henkilöstö: sairaanhoitajat, lähihoitajat, fysioterapeutti, geronomi ja toimitusjohtaja.

Valmius Hyvinvointiin Groupista asiantuntijoina mukana olivat toimitusjohtaja ja johtava valmentaja Helena Pahkajärvi, NLP Trainer Minna Erkinharju ja itsesuojelun asiantuntija Jukka Valanto.

Lähestymistapa oli kokonaisvaltainen. Kehon toimintakyvyn, henkisen valmiuden ja mielen hallinnan osa-alueita kehitettiin. Työskentelytapoja olivat ryhmätilaisuudet, pienryhmätyöskentely ja itsesuojeluharjoitukset.

Hankkeessa sovellettiin tutkimustietona muun muassa Turun yliopiston tutkimusta hoitajien työn hallinnasta psykiatrisen hoidon väkivaltatilanteissa (TSR 111298).

Asukkaita luetaan entistä tarkemmin

Tavoitteena oli, että hoitajat oppivat tuntemaan asukkaat entistä tarkemmin ja toimimaan heidän kanssaan turvallisesti ja hyvinvointia edistäen.

Tärkeä osa kehittämisohjelmaa oli lisätä kykyä ennakoida uhkatilanteita. Hoitajat oppivat lukemaan asukkaita entistä tarkemmin: havainnoimaan ja tulkitsemaan heidän kehonkieltään ja käytöstään.

Tärkeätä oli myös oppia toimimaan siten, että aggressiivisuus ei aktivoidu ainakaan hoitajien oman toiminnan takia. Monesti uhan ehkäiseminen tarkoittaa oman egon laittamista syrjään. Usein uhat kärjistyvät fyysiseksi väkivallaksi, kun egosta ei ole haluttu tai osattu hellittää.

Mikäli asukas provosoituu asiasta, johon hoitaja ei voi vaikuttaa, kuten toisen asukkaan toiminnasta, hoitajan oli tärkeää opetella suojaamaan itsensä ja muut asukkaat vahingoilta.

Lisäksi ohjelmassa kiinnitettiin huomiota jälkitoimiin hoitajien työkyvyn turvaamiseksi, mikäli vahinko on päässyt tapahtumaan.

Hoitajat miettivät käyttäytymistään   

Hankkeen vaikutuksesta hoitajat kertovat miettivänsä omaa käyttäytymistään ja viestintätapojaan aiempaa enemmän. Heidän käyttäytymisensä on muuttunut rauhallisemmaksi.

Asukkaiden turvallisuudentunnetta voidaan parantaa asukastuntemuksella ja työtilanteiden suunnittelulla. Asukkaiden kokema turvallisuudentunne puolestaan parantaa työturvallisuutta ja viihtyvyyttä.

Hoitajien kokemuksen mukaan vaaratilanteet, käytöshäiriöt ja väkivaltatilanteet ovat selvästi vähentyneet. Vastaavasti henkilökunnan kokema työhyvinvointi ja koettu työturvallisuus ovat lisääntyneet.

Seurantakyselyn mukaan työn henkinen rasittavuus on selvästi vähentynyt, työtyytyväisyys lisääntynyt, ja puolet vastaajista kokee työkykynsä erinomaiseksi.

 Työtovereiden keskinäiset ristiriidat ovat vähentyneet merkittävästi. Keskustelu asukaskohtaamisista on lisääntynyt.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Työsuojelurahastolle 1.8.2016. 7 sivua. Raportin laatija: Tuula Laulaja, toimitusjohtaja, dementiakoti Villa Tapiola. Avaa