Kehitysprosessi kaivoksen henkilöstön työkyvyn kehittämiseksi

Tiivistelmä

Teknologian kehittymisestä huolimatta kaivoksilla on edelleen työtehtäviä, joissa työntekijä voi ylikuormittua fyysisesti. Tällaisissa töissä on erilaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi usein myös kohonnut riski erilaisille tapaturmille. Arktiset olosuhteet luovat oman haasteensa työterveys- ja turvallisuusjohtamiselle.

Kevitsan kaivoksella tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä niistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää osallistuvasti tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työkyvyn aleneman vähentämiseen kaivoksen eri työtehtävissä.

Hanke toteutetaan Työsuojelurahaston kehittämisavustuksella syksyn 2015 ja alkutalven 2016 välisenä aikana soveltaen osallistuvan ergonomian työmenetelmiä. Hankkeessa hyödynnetään taustatietona kaivoksen omia tilastoja ja tietokantoja sattuneista tapaturmista. Lisäksi hyödynnetään kaivoksen oman työterveyshuoltoyksikön tuottamia aineistoja.

Hankkeessa luodaan katsaus nykytilanteeseen havainnointien ja henkilöstön haastatteluiden sekä työpajojen kautta. Edellä mainittuja tietoja hyödyntäen luodaan osallistuvasti näkemys konkreettisine muutosehdotuksineen havaittujen työterveys- ja työturvallisuusriskien hallitsemiseksi tulevaisuudessa. Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat Ramboll Finland Oy:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Hankkeen vastuuhenkilö

Vuokko Tyni

Tiedote

Kaivostyöhön luotiin hyvät turvallisuus- ja egonomiaohjeet

Kevitsan kaivoksen työtapoja ja –turvallisuutta kehitettiin työpajojen avulla.  Niissä tuotettiin kaikkiaan 45 kehittämisratkaisua, joilla kaivoksen työturvallisuutta ja työoloja voidaan parantaa.
 
Hankkeen perusteella kaivoksen työtapoja, -menetelmiä ja –välineitä kehitetään, ja kehitystarpeet huomioidaan jo, kun uusia koneita, työvälineitä ja materiaaleja hankitaan. Lisäksi työntekijöitä perehdytetään ja koulutetaan saadun tiedon avulla.

Kevitsan kaivoksessa toivotaan, että lisääntyneet sairauspoissaolot saadaan vähenemään sekä ennenaikaisen eläköitymisen riski pienenemään. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myös työntekijöiden työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen positiivisesti.

Kaivosajoneuvon kuljettaminen on vaativaa
 
Hanketta valmisteltiin yhteistyössä kaivoksen työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu oli aktiivisesti mukana hankkeen valmistelussa.

Hankkeesta tiedotettiin kaivoksen turvavarteissa sekä yleisemmin ilmoitustauluilla. Hankkeessa asiantuntija perehtyi kaivoksen työterveys- ja –turvallisuustilastoihin sekä dokumentteihin, havainnoi ja haastatteli kohteiksi valittujen työvaiheiden työntekijöitä.

Kaivoksilla on edelleen työtehtäviä, joissa työntekijä voi ali- tai ylikuormittua fyysisesti. Esimerkiksi kaivosajoneuvon kuljettajan työ on lähinnä istuvaa ja staattista ja siksi raskasta. Ajoneuvon tärinä ja sen olosuhteet tuovat työhön omat haasteensa. Kuljetusajoneuvojen kuljettajille luotiin ohjeita muun muassa ajoneuvoon nousemisesta ja oikeasta istuma-asennosta, sekä työn tauotukseen liittyvää neuvontaa.

Ajoneuvokuljettajan töissä on erilaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi usein myös kohonnut riski erilaisille tapaturmille esimerkiksi työvaiheissa, joita suoritetaan ajoneuvon ulkopuolella. Arktiset olosuhteet luovat oman haasteensa työterveys- ja turvallisuusjohtamiselle.
 
Kaivoksessa tehdään 12-tuntista vuoroa

Kevitsan kaivoksella Sodankylässä on ollut tuotantoa vuodesta 2012 lähtien. Kaivoksella siirryttiin keväällä 2014 työntekijöiden aloitteesta ja yhteisen äänestyksen päätöksenä kahdeksan tunnin työvuoroista kahdentoista tunnin työvuoroihin.

Keskimääräinen vuosityöaika on nykyisessä vuorotyöjärjestelmässä 1645 tuntia työntekijää kohden. Kaivoksella on oma työterveysasema, jossa työskentelee sairaanhoitaja, työterveyshoitaja sekä osa-aikainen työterveyslääkäri. Kaivoksella tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä niistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on ollut kasvussa viimeisten kahden vuoden aikana. Hankkeen päätavoite oli kehittää osallistuvasti, käytännön kokemuksiin ja ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja työkyvyn tukemiseen kaivoksen valituissa työtehtävissä.

Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustuksella syksyn 2015 ja alkutalven 2016 välisenä aikana. Hankkeessa hyödynnettiin lähtötietona kaivoksen omia tilastoja ja tietokantoja sattuneista tapaturmista.

Ulkopuolisina asiantuntijoina hankkeessa toimivat johtava asiantuntija, TkT Arto Reiman Ramboll Finland Oy:stä sekä FT, erikoistutkija Erja Sormunen Työterveyslaitokselta.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Arto Reiman, Erja Sormunen (TTL). . Fqm Kevitsa Mining Oy. 14 sivua. 2016. Avaa