Kemikaalihaitoista eroon vaarallisten aineiden korvaamisella

Tiivistelmä

Vaarallisten kemikaalien korvaaminen vähemmän haitallisilla aineilla ja prosesseilla on yksi tehokkaimmista keinoista, kun halutaan torjua kemikaalien aiheuttamia haittoja ja terveysvaikutuksia. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat lisää tietoa vaihtoehtoisista kemikaaleista ja menetelmistä. Tämän hankkeen tavoitteena on jakaa tietoa aiheesta ja selvittää, millaisiin toimiin työpaikoilla on ryhdytty kemikaalihaittojen torjumisessa vaihtoehtoisilla aineilla ja prosesseilla.

Työpaikkoja lähestytään sähköisellä kyselyllä vuoden 2014 aikana. Työpaikkojen omia korvaamisratkaisuja ja hyviä käytäntöjä kerätään. Selvitetään, onko altistuminen ja terveysriskit onnistuttu vähentämään siirryttäessä vanhasta toiminnasta uuteen. Tunnistetaan parhaat riskinhallintakeinot. Luodaan tietokanta, josta löytyy aine- ja tehtäväkohtaisia kuvauksia toimivista ratkaisuista kaikkien suomalaisten työpaikkojen käyttöön.

Lisäksi selvitetään, mikä on vaarallisten kemikaalien käyttöä rajoittavan/säätelevän kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön (REACH-asetus) osuus korvaamiseen ryhtymisessä. Yrityksiltä tiedustellaan myös syitä, miksi vaarallisia kemikaaleja ei ole pyritty korvaamaan ja onko syy esim. tiedonpuute korvaavista vaihtoehdoista tai vaikeudet riskinarvioinnissa. Tavoitteena on kehittää korvaamista edistäviä keinoja.

Tulokset ovat käytettävissä 1.9.2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Arto Säämänen

Tiedote

Kemikaalit turvallisemmiksi

Työterveyslaitoksen tutkijat laativat yrityksille ohjeet, jotka helpottavat vaarallisten kemikaalien korvaamista. Ohjeet tiivistettiin Työterveyslaitoksen malliratkaisuksi. Suomenkielistä ohjeistusta kemikaalien korvaamisprosessiin löytyy nyt myös Työterveyslaitoksen tutkimusraportista ja Kemikaalivihi-internetsivuilta. Ohjeet laadittiin tutkimuksessa kerätyistä tiedoista ja kansainvälisistä korvaamisprosesseista.

Kemikaalien korvaaminen on keskeistä riskinhallintaa, kun halutaan vähentää vaarallisille aineille altistumisen terveyshaittoja. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat hyviä tiedonlähteitä. Tietoa vaihtoehdoista löytyy asiantuntijaorganisaatioiden internetsivuilta, esimerkiksi Työterveyslaitoksen Kemikaalivihistä.

Kemikaalilaki ja työturvallisuuslaki ohjaavat vähentämään vaarallisten aineiden käyttöä. Myös kansallisessa kemikaaliohjelmassa painotetaan kemikaalien korvaamista.

Kehittäminen kysyy tietoa

Vaarallisten kemikaalien korvaaminen vaarattomammilla vähentää tehokkaimmin kemikaalien aiheuttamia haittoja. Korvaaminen vaatii usein tuotekehitystä ja prosessien uudistamista, mikä monimutkaistaa korvaamista.

Tunnetuimpia onnistumisia lienevät liuotinohenteisten maalien korvaaminen vesiohenteisilla maaleilla ja korvaavien tuotteiden kehittäminen asbestille. Kehittämisestä ovat hyötyneet niin työntekijät, kuluttajat kuin ympäristö.

Haitatonta vaihtoehtoa kemikaaleille on vaikea löytää ja suomenkielistä tietoa kemikaalien korvaamisesta on niukasti. Siksi Työterveyslaitos käynnisti tutkimuksen, jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Onnistua voi jo pikkumuutoksella

Tutkijat selvittivät korvaamisen onnistumista sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin 2 000 yritykseen. Vastauksia tuli vain 170. Työpaikoilta kerättiin korvaamisista tietoa niin kemikaaleista kuin työprosesseista. Tätä tarkempaa tietoa haettiin vierailemalla muutamassa kyselyyn vastanneessa yrityksessä.

Korvaamisesimerkkejä kerättiin 36, joista analysoitiin kuusi.

Yksi kyselyyn vastannut yritys kertoi onnistuneen muutoksen vaatineen vain kokeilun. Yritys valmisti ovia, joita koottiin PVC-liimalla, jonka käry pisti työntekijät hosumaan. Kun yritys korvasi liimauksen niittauksella, liimakäryt hävisivät, tuotteen hinta halpeni, mutta laatu säilyi.

Riskinarviointi korvaamisen ykkössyy

Korvaamisen selvästi tärkeimpänä (72 % vastaajista) etuna pidettiin tuotteen ja työn turvallisuuden paranemista. Puolet vastaajista sanoi myös, että yrityksen maine ja kestävä kehitys puoltavat korvaamispäätöstä.

Myös suoria taloudellisia etuja oli saavutettu. Esimerkiksi suljettujen, päästöttömien prosessien kehittäminen alensi jätekustannuksia ja säästi energiaa.

Kuitenkin korvaamisessa oli myös epäonnistuttu tai sitä oli vain harkittu.

Englanninkielinen apu katveessa

Hankeaikana Työterveyslaitoksen väki selvitti vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien riskien vähentämisen tai poistamisen esteet ja motivaatiotekijät. Kun esteet ja motivaatiotekijät tunnetaan, pystytään kohdistamaan työpaikoille tarjottavaa opastusta.

Kyselyn vastauksista selvisi, että tiedon puute vaihtoehdoista on korvaamisen suurin este. Tämä korostui yrityksissä, jotka eivät olleet edes harkinneet vaarallisten kemikaalien korvaamista. Vastaajista moni halusi tietopankkia.

Kemikaalien korvaamiseen on pääosin englanninkielisiä apuvälineitä. Tutkijat havaitsivat, että vastaajat eivät näitä apuvälineitä käyttäneet – ilmeisesti vastaajat eivät tunteneet niitä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Arto Säämänen, Kyösti Louhelainen, Eija-Riitta Hyytinen ja Maria Hirvonen. Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen. 2016. Työterveyslaitos. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131691/Terveydelle_vaarallisten_kemikaalien%20korvaaminen.pdf?sequence=1