Kemikaaliturvallisuuden hallinnan tilannekuva työpaikoilla (KEMTIKU)

Hanketiedot

Hankenumero
115161

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Milja Koponen
milja.koponen@ttl.fi

Toteutusaika
1.9.2015 - 31.12.2017

Työsuojelurahaston päätös
25.3.2015
55 196 euroa

Kokonaiskustannukset
110 391 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2017

Tiivistelmä

Hankkeen avulla täydennetään ja yhdistetään useitten viime vuosina toteutettujen työpaikkojen kemikaaliriskinhallintaan perehtyneitten tutkimus- ja kehittämishankkeitten tuloksia ja jalostetaan niitä sellaiseen muotoon, että tieto tavoittaa ja hyödyttää työpaikkoja ja myös sidosryhmiä, kuten työterveyshuolto ja työsuojeluviranomaiset.

Hankkeen tuloksia hyödynnetään suunniteltaessa kemikaaliturvallisuuden viestintää yrityksille ja miten yrityksiä voidaan parhaiten tukea kemikaaliturvallisuuden kehittämisessä. Hankkeessa löydetyt vastaukset – hyvät käytännöt, yritysten toimintamallit, havaitut riskinhallinnan esteet ja niiden purkaminen – kootaan Kemikaalivihi-verkkosivuille hyödyttämään kaikkia suomalaisia työpaikkoja, joilla käytetään kemikaalituotteita tai joissa tapahtuu altistumista kemiallisille tekijöille.

Hankkeen tavoitteena on mm. selvittää, miten erilaisia ja erikokoisia yrityksiä voisi parhaiten auttaa käytännön kemikaaliriskinarviointi- ja hallintatyössään ja näin parantamaan kemikaaliturvallisuuttaan? Milloin yksinkertainen, havainnointiin perustuva lähestymistapa on riittävä, milloin tarvitaan kvantitatiivista mallinnustyökalua (esim. Stoffenmanager®) ja milloin on välttämätöntä turvautua asiantuntija-apuun?

Hankkeen vastuuhenkilö

Milja Koponen

Tiedote

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan

31.12.2017

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

– Olennaista yritykselle on hyvä lähtötason arviointi, jonka paljastamia puutteita aletaan korjata.

Jotkut työpaikat edellyttävät erityisen tarkkaa perehtymistä. Tällöin tilanteiden huolellinen erottelu mahdollistaa turvallisen mutta kustannustehokkaan kehittämisen.

– Kun yrityksessä ymmärretään, että laadukas työympäristö on tuloksen tekemisessä tärkeä, se motivoi kehittämään työturvallisuutta.

Runsas, mutta hajanainen tieto

Kemtiku-hanke kokosi keinoja kemikaaliriskien hallintaan erityyppisissä työpaikoissa. Koponen kertoo, että hankkeessa niputettiin tuoreinta tietoa, jota on kertynyt monissa kehittämishankkeissa runsaasti.

Tutkijat keräsivät myös täsmätietoa monenlaisilla työpaikoilla. Lisäksi tutkijat haastattelivat viranomaisia, konsultteja sekä työmarkkina- ja toimialajärjestöjen edustajia.

Koponen kertoo, että juuri mainittujen kumppanien kanssa on tarkoitus muokata runsasta turvallisuustietoa yritysten kielelle, helposti saataville.

– Kemikaalit koetaan usein jopa turhan hankaliksi. Haluamme tarjota oikeaa tietoa oikeaan paikkaan. Nyt yrityksissä pitää kahlata oppaita ja nettisivuja, joiden tiedoista valtaosa ei vastaa juuri omaan tarpeeseen.

Vaikka Koponen toivoo, että yrityksissä johto ja työterveyshuolto keskustelisivat myös kemikaaliturvallisuudesta numeroilla, aina yhteisen kielen löytäminen ei ole helppoa.

– Kun esimerkiksi asbestille altistunut sairastuu tyypillisesti vasta vanhuuseläkkeellä, syy-yhteys on vaikea osoittaa. Ja altistuminen ei välttämättä johda ammattitautiin. Entä miten lasketaan työviihtyvyyden aleneminen, jos epämääräiset sairauspoissaolot lisääntyvät tai ilman epäpuhtaudet kasvavat, Koponen pohtii.

Pienillä isoin tarve

Koponen päättelee, että etenkin pieniltä yrityksiltä puuttuu tietoa, miten kemikaaliriskejä pitäisi arvioida. Isoissa yrityksissä kemikaaliturvallisuus- ja työympäristöasiat ovat yleensä hyvin hoidetut. Isoista yrityksistä voi siis löytää hyviä käytäntöjä pienille yrityksille.

– Tarvitaan suhteuttamista. Alle kymmenen hengen konepajassa toimitusjohtaja hitsaa yhtä paljon kuin muutkin. On päivänselvää, että silloin ei voi hyvin paneutua kemikaaleihin. Kuitenkin jo yksi ammattitautitapaus voi vaarantaa yrityksen tulevaisuuden, Koponen tietää.

Työterveyslaitos esittelee kemikaaliturvallisuuden ohjeita ja tiedonlähteitä verkkosivuillaan, pääosin ilmaiseksi. Kohderyhminä ovat etenkin pienet ja keskisuuret yritykset.

Myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusin kampanja keskittyy työpaikkojen vaarallisiin aineisiin, etenkin pienyritysten näkökulmasta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Milja Koponen, Marika Loikala ja Arto Säämänen. Avaa

. Työterveyslaitos, Helsinki 2018. 62 sivua.

ISBN 978-952-261-792-7 (pdf),

ISBN 978-952-261-797-2 (nid.)