Kerrottu työelämä – työelämäkokemukset maahanmuuttajien puheissa -väitöskirja

Tiivistelmä

Globalisaation ja työvoiman liikkuvuuden myötä kansalaisuus on saanut uusia muotoja, eikä pelkkä juridinen kansalaisuuden määritelmä anna kokonaiskuvaa yksilön kansalaisuudesta.

Kansalaisuuskäsitteeseen liittyy myös sen sosiaaliset, kulttuuriset sekä taloudelliset ulottuvuudet. Suomessa kotouttamislain ja sosiaaliturvajärjestelmän mukaisesti ”täyttä kansalaisuutta” pyritään edesauttamaan sillä, että maahanmuuttajan on pääsääntöisesti hankittava toimeentulonsa työn avulla.

Kun Suomessa puhutaan samanaikaisesti tulevaisuuden työvoiman tarpeesta ja maahanmuuttajien korkeista työttömyysluvuista, ovat työmarkkinat haasteiden edessä. Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa koskevat tutkimukset ovat Suomessa keskittyneet lähinnä työllistymiseen ja syrjintään liittyviin kysymyksiin. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että maahanmuuttajia ei tule kohdella pelkkänä työvoimana, vaan tullessaan Suomeen he tuovat mukanaan myös alkuperänsä ja kulttuurinsa.

Tutkimuksessa maahanmuuttajien työelämäkokemuksia lähestytään kertomuksen tutkimuksen kautta. Tutkimusta varten on haastateltu Suomessa työskenteleviä maahanmuuttajia ja aineiston avulla paikannetaan millaisista erilaisista merkityksenantoprosesseista käsin eri kulttuureista tulevat ihmiset kertovat työstä ja työyhteisöistä. Tutkimusaineiston analyysissä huomio kiinnitetään työelämäkertomusten yksityiskohtiin, joiden tulkintaan käytetään odotusanalyysia.

Tutkimus tuottaa tietoa monimuotoistuvasta suomalaisesta työelämästä maahanmuuttatyöntekijöiden näkökulmasta käsin. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä kesällä 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja Katisko

Tiedote

Työelämän käsikirjoitukset valokeilaan

Oikeus kyseenalaistaa vallitsevia työelämän käsikirjoituksia on
yhdenvertaisen työyhteisön perusta, jossa ei vältytä
ristiriidoilta. Erilaisuuden vastapainona olisi hyvä korostaa myös
samanlaisuutta. Erilaisuuden lisäksi sekin kiinnostaa, mikä
yhdistää ihmisiä yli rajojen. Näin päättelee maahanmuuttajien
puheita tutkinut
Marja Katisko sosiaalityön väitöskirjassa, jonka
valmistumista Työsuojelurahasto tuki.

 

Suomalainen kotouttamispolitiikka pyrkii tukemaan maahanmuuttajien
pääsyä suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Tämä
tarkoittaa etenkin työelämään osallistumista. Katisko huomauttaa,
että työn saaminen ei kuitenkaan takaa osallisuutta työyhteisöissä,
sillä pääosa arjen kotouttamistyöstä tehdään tavallisilla
työpaikoilla.

 

Katisko kirjoittaa, että arkisissa vuorovaikutustilanteissa
kohtaavat kulttuuriset työelämässä toimimisen käsikirjoitukset eli
skriptit.

Katiskon tutkimusaineisto koostuu yhdeksän maahanmuuttajan 26
haastattelusta. Maahanmuuttajat kertovat, kuinka he ovat selvinneet
kulttuurien ja kielten ristiaallokossa.

 

Pientä tietoa kertomuksista

 

Katisko analysoi työelämän kokemuskertomuksia, ja toivoo näin
tuovansa uutta tutkimustietoa kansalaisuudesta osallisuutena.

 

Kertomuksen tutkimusvälineillä voi kerätä pientä ja paikallista
tietoa. Katisko sanoo, että tietoa hyödyntämällä monikulttuurisen
työyhteisön jäsenet voivat oppia uutta sekä omasta että toisten
kulttuureista.

 

Työyhteisön kannalta pienestä ja paikallisesta tiedosta oppiminen
merkitsee parhaimmillaan työmenetelmien kehittymistä ja parempaa
työhyvinvointia.

 

Sosiaalista tietovarantoa kasvattamassa

 

Katisko kertoo, kuinka sekä maahanmuuttajataustaisten että
kantaväestöön kuuluvien erilaisuuden tunnistaminen, tunnustaminen
ja hyödyntäminen kasvattavat työyhteisössä sosiaalista
tietovarantoa. Työyhteisöt näet muodostuvat sosiaalisesta
vuorovaikutuksesta. Tällöin Katiskon sanoin skriptien vaihdosta
voisi tulla arkipäiväistä aktiivista toimintaa.

 

Työelämän kokemukset ja työelämään rakentuvat inkluusiot
(osallistamiset) ja ekskluusiot (poissulkemiset) ovat tärkeitä
aktiivisen kansalaisuuden rakentumisessa.

 

Maahanmuuttajat tuovat yhteiskuntaan palasen globaalia osaamista,
joka muokkautuu ja muovautuu näin osaksi suomalaisten työyhteisöjen
osaamista.

 

Hyödyksi opintoihin ja työpaikoille

 

Katiskon mukaan tuloksia voi hyödyntää erityisesti sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan työmenetelmien kehittämisessä. Tietoa
hyödyntämällä voi parantaa myös monikulttuuristen työyhteisöjen
työhyvinvointia.

Tutkimusta voi hyödyntää myös kotouttamis-, aikuis- ja
täydennyskoulutuksissa, kun laaditaan henkilökohtaisia opiskelu- ja
työurasuunnitelmia maahanmuuttajataustaisille henkilöille.

Marja Katiskon väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 25.
marraskuuta 2011.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Marja Katisko. 2011. Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien kertomuksia työelämästä. Sosiaalitieteiden julkaisuja 2011:9. Sosiaalitieteiden laitos. Helsingin yliopisto. 177 sivua. ISSN-L 1798-9124 ISSN 1798-9051 (verkkojulkaisu) ISSN 1798-9124 (painettu) ISBN 978-952-10-6700-6 (nid.) ISBN 978-952-10-6701-6 (pdf) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6701-6 Avaa

Tilaukset Unigrafian kirjamyynti http://kirjakauppa.unigrafia.fi books@unigrafia.fi