Kestävän työn kehittäminen Suomessa uudenlaisten resurssi- ja ympäristöongelmien aikakaudella

Tiivistelmä

Suomi ja muut teollisuusmaat kamppailevat suurten julkisen talouden kestävyysvajeiden kanssa, ja tarvittavat korjaustoimet muodostavat uhan tulevalle kasvu- ja työllisyyskehitykselle. Samaan aikaan kasvupyrkimykset törmäävät luonnonvarojen rajallisuuteen ja syveneviin ympäristöongelmiin. Tämä on lisännyt työelämän kehitykseen liittyviä epävarmuuksia. Kansalaiset pohtivat omia selviämismahdollisuuksiaan hyvistä työtilaisuuksista käytävässä kilpailussa.

Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko epävarmuuksia vähentää soveltamalla kestävän kehityksen periaatteita työelämän alueella tapahtuvaan kehitykseen. Tutkimuksen kohteina ovat kestävyysajattelun tämänhetkinen vastaanotto työelämän toimijakentässä sekä kestävän kehityksen periaatteet työn muutosten hallinnan välineinä. Hanke koostuu kahdesta osahankkeesta, joista ensimmäisessä täsmennetään työelämän kestävyysajattelun lähtökohtia ja jäsennyksiä aihepiiristä käydyn tieteellisen keskustelun valossa. Toinen osahanke erittelee teemahaastattelujen ja tapaustutkimusten välityksellä niitä tapoja, joilla eri toimijat toteuttavat kestävän työn vaatimukset huomioonottavia ratkaisuja eri aloilla.

Tutkimusasetelman avulla pyritään tekemään näkyviksi ”ideaalimallin” ja ”reaalimaailman” väliset vastaavuudet ja jännitteet, jolloin voidaan ymmärtää syvällisemmin ilmiökentän eri puolia. Tavoitteena on tunnistaa kestävän työelämän kannalta keskeisiä haasteita, joista työelämän eri toimijoiden keskuudessa vallitsee riittävän suuri yhteisymmärrys konkreettisten edistysaskelien ottamiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Antti Kasvio

Tiedote

Toimeentulohuolet jarruttavat kestävän työn kehittämistä

Työelämän toimijat ymmärtävät, että tulevaisuudessa tehtävien
töiden pitää olla kestävän kehityksen mukaisia.
Kestävyystavoitteiden edistämistä jarruttaa maailmanlaajuinen tarve
luoda uusia työmahdollisuuksia ja samalla halu pitää kiinni
nykyisistä töistä.

Ihmisten tulisi nähdä, että heidän työhön liittyvät tarpeensa ovat
positiivisesti yhteydessä kestävyyspyrkimyksiin.

Työelämän kestävyysongelmia ja niiden myötä hyvän elämän
edellytyksiä tulisi pohtia sekä työelämän tutkimuksessa että
käytännön työpoliittisessa päätöksenteossa. Tutkijoiden käymät työn
tulevaisuutta koskevat keskustelut pitäisi linkittää suomalaisten
työpaikkojen arkiseen kehittämistyöhön.

Suomella ja muilla pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet
toteuttaa edelläkävijöinä kestävän sivilisaation edellyttämää
teollista vallankumousta sekä edistää kestävää työelämää.

Tällaisiin johtopäätöksiin tulivat Työterveyslaitoksen tutkijat
2010–2013 Työsuojelurahaston tuella toteuttamassaan kestävän työn
tutkimushankkeessa, jossa he tarkastelivat mahdollisuuksia soveltaa
kestävän kehityksen periaatteita työelämässä siten, että
samanaikaisesti otetaan huomioon töiden taloudellinen, sosiaalinen,
inhimillinen ja ekologinen kestävyys.

Tutkimus toteutettiin pääosin perehtymällä aihetta koskevaan
tutkimuskirjallisuuteen ja työpoliittisiin dokumentteihin,
haastattelemalla keskeisiä työpolitiikan toimijoita sekä
toteuttamalla kaksi työpaikkatasoista tapaustutkimusta, joista
toinen kohdistui maailmanlaajuisesti operoivaan yritykseen ja
toinen kunnallisia hyvinvointipalveluja tuottavaan yksikköön.

Työelämä rajussa muutoksessa

Kaikkialla etsitään keinoja teollisuusmaiden talouksien
saamiseksi uudelle kestävälle kasvu-uralle niin, että työttömyys
saataisiin alenemaan ja julkisen talouden rahoituspohja
vahvistumaan, jotta valtiot kykenisivät huolehtimaan sosiaalisista
ja muista velvoitteistaan.

Kehittyneet teollisuusmaat joutuvat kohtaamaan aivan uudella
tavalla Kiinasta ja muista kehittyvistä maista tulevat
kilpailupaineet. Monet aiemmin runsaasti ihmisiä työllistäneet
toiminnot ovat menettäneet kannattavuutensa, ja vaikka työntekijät
ja heidän järjestönsä ovat joustaneet niin palkoissa kuin
työehdoissa, se ei ole aina riittänyt turvaamaan toimintojen
jatkumista.

Teollisuusmaat joutuvat suuntaamaan resurssejaan uudelleen ja
etsimään kasvua entistä pidemmälle erikoistuneista ja korkeampaan
jalostusasteeseen yltävistä toiminnoista.

Kilpailun myötä kasvavat suorituspaineet vaikuttavat työelämän
laatuun. Osa ihmisistä uupuu työn ääreen samalla kun ilmapiiri
työpaikoilla huononee.

Monet nuoret kokevat työelämän vaatimukset niin pelottavina,
että he mieluummin välttävät niiden kohtaamista. Tämä johtaa
helposti heidän syrjäytymiseensä, ja sama kohtalo uhkaa heikosti
koulutettuja kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisia.

Vallitseva kehitysmalli on kestämätön

Useimmat tunnustavat tarpeen sovittaa tulevat toiminnot kestävän
kehityksen vaatimuksiin ja sisällyttävät kestävän kasvun
käsitteeseen sekä taloudellisen perustan tervehdyttämisen että
ekologisen ulottuvuuden. Tulevan kasvun toivotaan muuttuvan
tähänastista vihreämmäksi.

Kasvupyrkimysten taustalla vaikuttaa kuitenkin olettamus siitä,
että 1700-luvun lopun läntisestä Euroopasta liikkeelle lähtenyt
työn modernisaatiokehitys voi jatkua myös tulevina
vuosikymmeninä.

Toiveena on, että Suomi ja muut kehittyneet teollisuusmaat
kykenisivät aikaa myöten ratkomaan nykyiset taloudelliset
ongelmansa niin, että niiden taloudet voisivat edetä suhteellisen
vakaalle, keskimäärin ehkä noin kahden prosentin vuositasolle
yltävälle kasvu-uralle.

Vallitseva kehitysmalli on kuitenkin kestämätön, ja sen vuoksi
tämänkaltaiset työhön liittyvät tulevaisuuden odotukset ovat
muuttuneet katteettomiksi.

Maailmanlaajuisen resurssimobilisaation seurauksena ihmiskunnan
taloudelliset toiminnot ovat ylittämässä moninkertaisesti maapallon
ja sen ekologisen järjestelmän kestokyvyn rajat, ja rajojen
ylittämisen seurausvaikutukset voivat muodostua kohtalokkaiksi.

Kyse ei ole vain ilmastonmuutoksesta, vaan vaarana on koko
sivilisaation tuhoutuminen ja peruuttamattomien tuhojen
aiheuttaminen myös muille maapallolla miljardien

vuosien aikana kehittyneille biologisen elämän muodoille.

Jos työntekoa varten ei enää löydy tarvittavaa energiaa tai
raaka-aineita tai jos työ ja sen tulosten käyttö suistavat
maapallon ekosysteemit pois raiteiltaan, sekä työn tekemisen että
muunkin inhimillisen toiminnan edellytykset lakkaavat olemasta.

Vasta kun ekologisen kestävyyden perusvaatimukset on täytetty,
voidaan alkaa pohtia töiden järjestämistä toimintojen inhimillisen
ja sosiaalisen kestävyyden vaatimilla tavoilla.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Antti Kasvio: Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus 2014. ISBN 978-952-495-325-2. Avaa

Kasvio Antti, Räikkönen Timo, Huttunen Anna. 2013. Kestävän työn kehittäminen Suomessa uudenlaisten resurssi- ja ympäristöongelmien aikakaudella. Yhteenveto Työsuojelurahaston tukemana Työterveyslaitoksella 2010 – 2013 toteutetun tutkimushankkeen tuloksista. Helsinki: Työterveyslaitos, Muuttuva työelämä-tiimi. ISBN 978-952-261-359-2 (nid.) ISBN 978-952-261-360-8 (pdf) Avaa

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla : Kestävää työtä 10.9.2010. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/5714