Kieli toiminnan mahdollistajana – Tapaustutkimus vanhustyöntekijöiden kertomuksista

Tiivistelmä

Tutkimus käsittelee työn merkitystä ja ohjautumista tehokkuusajattelua edellyttävässä työkulttuurissa tarkastelemalla toimintaa ohjaavia normatiivisia standardeja kielessä ja puheessa. Aihetta lähestytään kiinnittämällä huomiota siihen, minkälainen kieli on sallittua työelämässä sekä siihen, minkälainen yhteys kielellisillä arvoasetelmilla on toimintaan. Sallittavuutta ei tarkastella kontrolloivana voimana vaan niin sanottuina positiivisina rajoina sosiaalisessa todellisuudessamme organisaatioestetiikan viitekehyksestä. Aineistojen laadullinen analyysi tuo esille sen, kuinka kieleen liittyvät arvoasetelmat rajoittamisen sijaan mahdollistavat työntekijöiden aktiivisuutta sekä tukevat samalla työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia. Tulokset ovat hyödynnettävissä elokuussa 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kristiina Niemi-Kaija

Tiedote

Kielen käytön tavat vaikuttavat työhyvinvointiin – kielellä rakennetaan siltoja tai kuiluja

Jyväskylän yliopiston CADOM-tutkimusryhmässä tehty tutkimus osoittaa, että kielenkäytöllä voidaan rakentaa työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia. Avoin, salliva ja toista kunnioittava kieli tukee kaikkien hyvinvointia. Sen sijaan yksipuolisesti tiedolla johtamiseen nojaava kieli luo kuiluja esimiesten ja työntekijöiden välille.

KTT Kristiina Niemi-Kaija on selvittänyt kielen merkitystä työhyvinvoinnissa ja johtamisessa. Tutkimuksessaan Niemi-Kaija haastatteli erään kunnan vanhuspalvelun yksikön työntekijöitä sekä kahta esimiestä.

Teemahaastatteluilla Niemi-Kaija tutki, kuinka kielen normatiivisuus eli ohjeellisuus ilmenee vanhustyöntekijöiden kertomuksissa. Työsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten kielen käytön tavat ohjaavat eri sukupolvien sekä esimiesten ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta.

Kunnioittava kielenkäyttö tukee yhteisöä

Kielelliset käytännöt vahvistavat työntekijöiden kykyä ja halua toimia, kun kielessä ja puheessa otetaan huomioon yhteisön sosiaaliseen dynamiikkaan liittyvät tarpeet.

– Haastattelemani ikääntyvät työntekijät esimerkiksi olivat taitavia muuntamaan omat ja muiden negatiiviset kokemukset siten, että ne eivät värittäneet työyhteisön toimintaa jatkossa. Heille oli muodostunut vuosikymmenten aikana ymmärrys siitä, mikä tuntuu hyvältä ja mitä on syytä välttää vuorovaikutustilanteissa, Niemi-Kaija kertoo.

Omalla esimerkillään ja auktoriteetillaan ikääntyvät työntekijät välittivät käytäntöjään nuoremmalle sukupolvelle, joka puolestaan sisäisti sen osaksi omaa toimintaansa.

– Kyseessä ei ollut tiukkoihin sääntöihin pohjautuva ohjeistus vaan pikemmin suositus siitä, että avoin, salliva ja toista kunnioittava kieli tukee kaikkien hyvinvointia, Niemi-Kaija sanoo.

Esimiehen empaattinen ilmaisu rohkaisee

Tutkimuksessa nousi esiin myös esimiesten tärkeä rooli kun luodaan avointa ja inhimillistä toimintakulttuuria, joka tukee jokaisen rohkeutta toimia. Haastateltujen esimiesten mukaan yksipuolisesti tiedolla johtamiseen painottuva puhe synnyttää kuilun työntekijöiden ja esimiehen välille.

– Esimies saavuttaa työntekijöiden luottamuksen, jos hän hyödyntää teknisen osaaminen rinnalla sensitiivistä vuorovaikutusta. Kyseessä on kyky ymmärtää kuinka toiset ihmiset kokevat tilanteet sekä kyky muokata omaa ilmaisuaan sen pohjalta.

Hankkeen tuloksien pohjalta Niemi-Kaija kannustaa työpaikoilla vahvistamaan sellaista kieltä ja puhetta, joka vastaa sosiaaliseen dynamiikkaan liittyviin tarpeisiin, esimerkiksi tuen tarpeeseen epäonnistumisen hetkellä

– Epävarmuus ei herätä pelkoa niissä työntekijöissä, joiden työtä ohjaa esimies, joka arvostaa myös työelämään liittyviä inhimillisiä piirteitä.

Toimittaja
Camilla Lehtinen

Aineisto

Kristiina Niemi-Kaija, Kieli toiminnan mahdollistajana  – -loppuraportti. Avaa

Niemi-Kaija, K. (2017) Intergenerational Interaction and the Benefits of Ageing Employees in a Nursing Home. Aaltio, I., Mills; A.J., Mills; J. H. (Eds.) Ageing, Organisations and Management – Constructive Discourses and Critical Perspectives. Springer, 302-322. ISBN 978-3-319-58813-1. E-kirja: http://www.springer.com/gp/book/9783319588124

Niemi-Kaija, K. (2017) Norms as an enabling source at the edge of tragedy. Konferenssipaperi. 33rd EGOS Colloquium, The Good Organization: Aspirations, Interventions, Struggles. Sub-theme 40: The Moral of the Story: Aesthetics and Ethics in Organizations.

Niemi-Kaija, K. (2017) Tragediaa ja viehkeyttä: Vanhustyöntekijöiden kokemuksia epävarmuudesta. Työelämän tutkimus, 3/2017.