Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä

Tiivistelmä

Työelämän muutokset ovat mahdollistaneet työolojen ja työntekemisen tapojen kehittämisen entistä paremmiksi, mutta samalla yhä useampi kokee työnsä henkisesti kuormittavana ja on sairauslomilla mielenterveyshäiriöiden takia. Tutkimus määrittelee uudella tavalla työuupumuksen ja edistää sen tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja seurantaa. Validoimme uuden työuupumus-kyselyn, joka mm. huomioi kognitiivisen hallinnan heikentymisen, tuottaa raja-arvot työuupumukselle ja sen riskille sekä lisää ymmärrystä mm. proaktiivisista, yhteisöllisistä ja johtamisen keinoista, joilla työhyvinvointia voidaan edistää muuttuvassa työelämässä. Nämä keinot edistävät työntekijöiden kimmoisuutta: proaktiivista oman työn, osaamisen ja yhteisöllisyyden kehittämistä sekä työn imua ja siten mahdollistavat myös itseohjautuvuutta. Tutkimuksessa kerätään kolme kyselyaineistoa: pitkittäisseuranta useilta eri sektorin työpaikoilta (N=25750), edustava väestöotos työikäisistä (n=1500) ja kysely työuupuneilta (n=100). Aineisto analysoidaan mm. työuupumusoireiden kehitysdynamiikan tarkastelun sekä työuupumuksen raja-arvojen laskemisen mahdollistavien tilastollisin menetelmin.

Hanke lisää olennaisesti työuupumuksen varhaista tunnistamista ja tuottaa voimavarakeskeisiä ratkaisuja työhyvinvoinnin edistämiseksi johtajille, työntekijöille sekä työterveyshuollon, HR:n ja työsuojelun ammattilaisille. Tässä auttaa vapaasti saatavilla oleva uusi työuupumusmenetelmä ja hankkeen tulokset kokoava maksuton testi- ja käyttöopas.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Hakanen

Tiedote

Suomalaiset työpaikat selvisivät pandemiasta keskimäärin kimmoisina ja hyvinvoivina

Tiivistelmä

Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä proaktiivisista, yhteisöllisistä ja johtamisen keinoista työhyvinvoinnin edistämiseksi muuttuvassa työelämässä. Tuotimme tietoa siitä, miten työpaikoilla voidaan työn voimavaroja vahvistamalla ja vaatimuksia rajaamalla tukea työntekijöiden hyvinvointia ja proaktiivisuutta. Pyrimme myös edistämään työuupumusongelman ratkaisemista. Hankkeessa validoitiin uusi työuupumuksen arviointimenetelmä. Ilmiöitä tarkasteltiin pandemian myötä lisääntyneen etä- ja hybridityön kontekstissa. Tulokset perustuvat kolmeen osa-aineistoon: työpaikkakumppaneilta kolmesti kerättyyn kyselyaineistoon, väestöotokseen ja työuupumuksesta kärsiviltä työterveyshuollon asiakkailta kerättyyn aineistoon.

Lähtökohdat

Hankkeessa yhdistettiin useita toisiinsa linkittyviä työ- ja sosiaalipsykologian teorioita: työn voimavarojen ja vaatimusten malli, sosiaalisen identiteetin teoria sekä voimavarojen säilyttämisen teoria. Alkuperäisten tavoitteiden lisäksi tutkimus tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata työhyvinvointi- ja työolokokemusten kehittymistä pandemiaa edeltäneestä ajasta. Pandemian myötä keskeiseksi teemaksi nousivat myös etä- ja hybridityö.

Aineisto

Hankkeessa kerättiin kolme osa-aineistoa: seitsemän työpaikkakumppanin työntekijöiden parista kolmesti syyskausina 2019, 2020 ja 2021 kerätty kysely (kaikkiin kolmeen kyselyyn vastasi N = 1755), edustava väestöotos suomalaisista työikäisistä yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa 2019 (N = 1567) ja kysely työuupumuksen oireista kärsiville työterveyshuollon asiakkaille yhteistyössä Mehiläinen Oy:n kanssa 2020-2022 (N = 50).

Menetelmät

Tutkimuksen kyselyaineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin. Työuupumuksen raja-arvojen laskemiseksi hyödynsimme väestö- ja työterveyshuoltoaineistoja, joita vertailemalla ROC-analyysin keinoin laskimme riskirajat työuupumuksen liikennevalomallille: ei työuupumusta, kohonnut riski työuupua tai todennäköinen työuupumus. Työn sosiaaliseen tuunaamiseen kehitimme uuden mittarin, ja työuupumuksen mittaamiseen validoimme suomenkielisen version Burnout Assessment Tool (BAT)-kyselystä.

Tulokset ja johtopäätökset

Työhyvinvointi laski hiukan korona-ajan pitkittyessä, mutta keskimäärin suomalaiset työpaikat näyttävät selvinneen pandemiasta hyvin. Korona-aika on työn tuunaamisen osalta hieman passivoinut työntekijöitä. Työoloilla on merkitystä sille, missä määrin työntekijät haluavat jatkossa tehdä etä- ja lähityötä. Työuupumuksen arviointi uudella BAT-kyselyllä osoittautui luotettavaksi. Hankkeessa tuotettiin työuupumuksen liikennevalomalli, joka auttaa tunnistamaan työuupumuksen varhaisessa vaiheessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Julkaisimme uuden kyselytyökalun, jota voidaan käyttää työuupumusriskin tunnistamiseen liikennevalomallin avulla. Kyselytyökalu on julkaistu käyttöohjeineen vapaasti saatavilla verkossa. Lisäksi raporttimme etätyöhaluihin vaikuttavien työolotekijöiden merkityksestä voi auttaa työpaikkoja toimivien etä- ja hybridityökäytäntöjen suunnittelussa. Toimme suomalaiseen työelämäkeskusteluun myös uuden käsitteen, sosiaalisen rohkeuden, joka voi laajentaa ymmärrystä eri tavoista kehittää työelämää.

Aineisto

Anniina Virtanen, Janne Kaltiainen, Jari Hakanen. Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2022.
ISBN 978-952-391-057-7 (nid.)
ISBN 978-952-391-058-4 (PDF) Avaa

Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä v.1.1 Avaa

Tutkimusartikkeli: Social courage promotes organizational identification via crafting social resources at work: A repeated-measures study. Avaa

Tutkimusartikkeli: Changes in occupational well-being during COVID-19: the impact of age, gender, education, living alone, and telework in a Finnish four-wave population sample Avaa

Tutkimusraportti: Miksi toimistolle tai etätöihin halutaan Avaa

Tutkimusraportti: Työn tuunaamisen kehittyminen korona-aikana Avaa