Kipu ja Mieli – Tutkimus kivun ja masennuksen yhteisesiintyvyydestä suomalaisessa työväestössä

Tiivistelmä

Kipu ja Mieli – Tutkimus kivun ja masennuksen yhteisesiintyvyydestä suomalaisessa työväestössä

Selvitämme epidemiologisin menetelmin miten usein suomalaisessa työväestössä tuki – ja liikuntaelinten kivut ja masennusoireet esiintyvät yhtäaikaa ja miten samanaikaisuus vaikuttaa työkykyyn ja työhön osallistumiseen. Pyrimme tunnistamaan työpaikoilta sellaisia tekijöitä, erityisesti positiivisia voimavaroja ja resursseja, ja työpaikoilla jo käynnissä olevia toimenpiteitä ja ohjelmia, jotka tukevat kivusta ja masennuksesta kärsivien työntekijöiden työssäpärjäämistä ja työurien jatkumista.

Tutkimus hyödyntää olemassaolevia epidemiologisia aineistoja: kahta edustavaa väestöotosta (Työ ja Terveys -haastattelututkimus ja Terveys 2000 -tutkimus) ja kahta ammattikohtaista seuranta-aineistoa (keittiötyöntekijät ja palomiehet).

Tulokset auttavat kohdentamaan työpaikkojen toimenpiteitä kipu- ja mielialaongelmista kärsivien työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja edistävät terveydenhuollon toimijoiden ja esimiesten mahdollisuuksia tunnistaa yhtäaikaa esiintyvät kipu- ja masentuneisuusoireet.

Hanke on 2,5-vuotinen. Tutkimuksesta tullaan rahoituskauden aikana julkaisemaan suomenkielinen nettiraportti, englanninkielisiä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita sekä opaslehtisiä työpaikoille ja työterveyshuoltoon.

Hankkeen vastuuhenkilö: LT Helena Miranda, Työterveyslaitos

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Leino-Arjas

Tiedote

Tule-sairaus ja mielenterveyden häiriö yhtä aikaa – suuri riski työkyvyttömyyseläkkeeseen

Samanaikaista tuki- ja liikuntaelinten sairautta ja
mielenterveyden häiriötä sairastavan työkyky on hyvin haavoittuva.
 Tällaisten työntekijöiden riski työkyvyttömyyteen on
vähintään nelinkertainen, kun heitä verrataan sellaisiin, joilla
näitä sairauksia ei ole.

– Tämä työntekijöiden ryhmä tarvitsee erityistä tukea sekä
terveydenhuollossa että työpaikalla. Heidät on tärkeätä tunnistaa
ajoissa, jotta ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä voitaisiin
ehkäistä, erikoistutkija
Leena Kaila-Kangas Työterveyslaitokselta
sanoo.

Monisairastavuuden hallinnassa on tarpeen kehittää niin
työpaikan toimintaa kuin työterveyshuollon työtapoja ja niiden
välistä yhteistyötä.

Työntekijäryhmä kaipaa nykyistä enemmän ohjausta
työskentelytavoista ja ergonomiasta, ohjeita ja tietoa elintavoista
ja henkisen hyvinvoinnin ylläpidosta sekä yleensä tukea työkyvyn
ylläpitämiseen.

Tulokset nousivat esille Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen laajassa seurantatutkimuksessa, joka tuotti
uutta tietoa tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden ja mielenterveyden
häiriöiden yhteisesiintyvyydestä ja yhteisvaikutuksista työkykyyn,
sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen
Suomessa.

Työsuojelurahasto rahoitti hanketta tutkimusmäärärahalla.

Neljä tutkimusaineistoa

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt
aiheuttavat yli puolet Kansaneläkelaitoksen korvaamista
sairauslomapäivistä sekä kaksi kolmannesta alkavista
työkyvyttömyyseläkkeistä. Siten ne ovat suurimmat työkyvyn alenemaa
ja työkyvyttömyyttä aiheuttavat tautiryhmät Suomessa.

Viime aikoina on kansainvälisesti kiinnitetty enenevää huomiota
monisairastavuuden esiintyvyyteen ja sen vaikutuksiin
hyvinvoinnille ja palvelujärjestelmälle.

Erityisesti kipuongelmien sekä mielialahäiriöiden ja
ahdistuneisuuden on havaittu heikentävän toistensa hoitotuloksia,
mikäli oheissairaus jää vaille huomiota.

Tutkimusaineostoja oli neljä. Niistä kaksi edusti koko
suomalaista työssä käyvää väestöä: Terveys 2000 -tutkimus ja Työ ja
Terveys Suomessa -tutkimus. Kaksi edusti tiettyä ammattiryhmää:
Palomiesten terveys ja työkyky -tutkimus ja Osallistavan ergonomian
vaikutukset kunnallisissa keittiöissä työskentelevillä.

Sairastavuutta lähestyttiin sekä koettujen oireiden kautta että
diagnosoitujen sairauksien näkökulmasta.

15 prosentilla työssäkäyvistä kipu- ja
masennusoireita

Kaikkiaan 15 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista kärsi sekä
kipu- että masennusoireista. Ongelma koskettaa satojatuhansia
työntekijöitä.

Kun sairastavuutta tarkasteltiin diagnostisella tasolla, 3,3
prosentilla työllisistä havaittiin sekä varsinainen tule-sairaus
että diagnoositasoinen depressio- tai ahdistuneisuushäiriö.

Yhteissairastavuutta kokevan ryhmän suuruus riippui siis
huomattavasti siitä, tarkasteltiinko asiaa oirehtimisen vai
vakavamman sairastavuuden mielessä.

Heikoksi koettua työkykyä

Yhdessä mielenterveyden häiriöiden kanssa esiintyneillä
kipuoireilla ja -sairauksilla oli erittäin vahva vaikutus työkykyyn
eri tavoin mitattuna.

Koettu työkyky asteikolla 0–10 oli alentunut (0–7) joka
kolmannella niistä työssäkäyvistä, joilla oli sekä kipu- että
masennusoireita, kun oireettomilla vastaavaa koki vain 5
prosenttia.

Miehet kokivat työkykynsä alentuneeksi useammin kuin naiset ja
ero korostui oiretaustaa vasten. Tutkijat tarkastelivat erikseen
työkyvyn kokemusta työn fyysisten ja henkisten vaatimusten
suhteen.

Oiretyyppien yhteydet näihin olivat erilaiset. Jos henkilöllä
esiintyi vain depressio-oireita, oli alentuneen henkisen työkyvyn
riski korostunut, mutta kipuoireet heijastuivat kummassakin
työkyvyn osa-alueessa.

Molempia oiretyyppejä ilmoittaneilla niin fyysinen kuin
henkinenkin työkyky oli voimakkaasti alentunut; aleneman riski oli
5–7-kertainen oireettomiin verrattuna. Kun sosiodemografiset
tekijät, elintavat, työolot ja pitkäaikaissairaudet otettiin
huomioon, oli koettu työkyvyn aleneman riski edelleen 2–4
-kertainen. Oma ennuste työkyvyn kehityksestä oli sekin erittäin
heikko tässä ryhmässä.

Merkittävä absoluuttinen riski

Absoluuttisina riskeinä ilmoittaen 18 prosenttia henkilöistä,
joilla lähtötasolla oli depressio- tai ahdistuneisuushäiriö ilman
tule-sairautta ja 19 prosenttia niistä, joilla oli tule-sairaus
mutta ei depressio- tai ahdistuneisuushäiriötä, siirtyi
työkyvyttömyyseläkkeelle seurannan aikana.

Samanaikaisesti tule-sairaudesta ja depressio- tai
ahdistuneisuushäiriöstä kärsineillä osuus oli 38 prosenttia.
Monisairastavuuteen liittyi siis erittäin merkittävä
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski.

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti Leino-Arjas P, Ahola K, Airila A, Hakanen J, Haukka E, Heliövaara M, Kaila-Kangas L, Lusa S, Kivekäs T, Kääriä S, Luukkonen R, Miranda H, Perkiö-Mäkelä M, Punakallio A, Saastamoinen P, Shiri R, Takala E-P, Viikari-Juntura E. Kipu ja mieli. Tuki- ja liikuntaelinten sairastavuuden ja mielenterveyden häiriöiden yhteisesiintyvyys työtätekevillä suomalaisilla – merkitys työkyvyn kannalta. Työterveyslaitos, Helsinki 2015. Avaa

Tiivistelmä Avaa

Verkkojulkaisu Miranda H, Kaila-Kangas L, Ahola K. Särkyä ja alakuloa – tuki- ja liikuntaelinten kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyys Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos, 2011. ISBN 978-952-261-095-9 Saatavissa nettiraporttina osoitteesta http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Sarkya_ja_alakuloa.pdf Saatavissa myös ruotsiksi: Värk och nedstämdhet -samförekomst av muskuloskeletal smärtä och depressivitet i Finland. http://www.ttl.fi/sv/bibliotek_och_publikationer/elektroniska_publikationer/sidor/vark_och_nedstamdhet.aspx Saatavissa myös englanniksi: Ache and melancholy – co-occurrence of musculoskeletal pain and depressive symptoms in Finland. http://www.ttl.fi/en/publications/Electronic_publications/Documents/Ache_and_melancholy.pdf

Tiedotelehtinen Avaa

Artikkelit Shiri R, Kaila-Kangas L, Ahola K, Honkonen T, Viikari-Juntura E,Heliövaara M, Miranda H, Leino-Arjas P. The effect of co-occurringmusculoskeletal pain and depressive symptoms on work ability. JOccup Environ Med 2013;55(11):1281-5. Avaa

Avaa

Avaa

Avaa

Haukka E, Kaila-Kangas L, Luukkonen R, Takala E-P,Viikari-Juntura E, Leino-Arjas P. Predictors of sickness absencesrelated to musculoskeletal pain. A two-year follow-up study ofworkers in municipal kitchens. Scand J Work Environ Health2014;40(3):278-86.

Saastamoinen P, Kaila-Kangas L, Heliövaara M, Leino-Arjas P.Separate and joint associations of pain and depressive symptomswith disability retirement. Käsikirjoitus.