KIVAQ-MENETELMÄ Työhyvinvointihankkeen pitkäaikaisvaikutukset kunnallisessa terveydenhuoltoyksikössä

Tiivistelmä

Työhyvinvointi vaikuttaa mm. sairauspoissaoloihin ja työn tuottavuuteen. Työhyvinvointihankkeita tehdään työpaikoilla paljon, mutta pitkäaikaisvaikutuksista tutkimustietoa on rajallisesti. Tässä hankkeessa tarkastellaan työhyvinvointimuuttujia (KivaQ) kunnallisessa terveydenhuollossa (1000 henkilöä, 47 yksikköä) lähtötilanteessa, kaksi ja neljä vuotta henkilöstöä osallistavien kehittämistyöpajojen jälkeen (8 yksikköä). Tuloksia verrataan kontrolliyksiköihin sekä kansalliseen vertailuaineistoon.

Hankkeen vastuuhenkilö

Patrick Furu

Tiedote

KivaQ- työhyvinvointihankkeen hyödyt näkyvät vuosien päästä -Tutkimus terveydenhoitoalalla 2017-21

Tiivistelmä

KivaQ -työpajojen hyödyt näkyvät vielä neljän vuoden päästä hankkeesta hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnissa. Tutkimuksessa selvitettiin Ahvenanmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn KivaQ-hankkeen vaikuttavuutta kahden ja neljän vuoden päästä. Interventioyksiköiden (n=8) työhyvinvointi oli parantunut merkitsevästi kahden vuoden päästä ja piti tasonsa neljän vuoden jälkeen. Kontrolliyksiköissä (n=39) muutosta ei ollut. Työhyvinvointi-interventioiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole ollut seurantatietoa. Työpaikat tarvitsevat tutkimustietoa vaikuttavuudesta päätöksiensä tueksi suunnitellessaan hankkeita. Tämä tutkimus osoitti, että hyvin toteutetun intervention vaikutukset näkyvät parhaimmillaan vuosien päästä.

Lähtökohdat

Työpaikat käyttävät merkittäviä resursseja erilaisiin työhyvinvointihankkeisiin. Jos vaikuttavuutta on ylipäänsä arvioitu, on se tehty yleensä pian hankkeen jälkeen. Sen sijaan työhyvinvointi-interventioiden pitkäaikaisvaikuttavuudesta ole ollut tutkimusnäyttöä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työhyvinvointihankkeen pitkäaikaisia vaikutuksia kunnallisessa terveydenhuoltoyksikössä.

Aineisto

Ahvenanmaan sairaanhoitopiirissä (1000 työntekijää) järjestettiin KivaQ-työhyvinvointihanke, joka alkoi KivaQ W-kyselyllä koko henkilöstölle työhyvinvoinnin lähtötilanteen määrittämiseksi. Tämän jälkeen pidettiin interventioyksiköille (n=8) lisäksi KivaQ- kehittämistyöpajat. Muut yksiköt, joille työpajoja ei pidetty (n=39), toimivat kontrolliyksikköinä.

Menetelmät

Tarkastelimme KivaQ W-kyselyn tuloksia alkutilanteessa, sekä kahden ja neljän vuoden kuluttua työhyvinvointihankkeesta ja vertasimme interventio- ja kontrolliryhmien työhyvinvointiarvoja toisiinsa. Vertailussa käytettiin t-testejä mittaamaan eri mittauksien välisten erojen tilastollisia merkitsevyyksiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Interventioyksiköiden työhyvinvointi oli alussa merkitsevästi alempi kuin kontrolliyksiköiden. Kahden vuoden päästä interventioyksiköiden työhyvinvointi oli parantunut alkutilanteesta merkitsevästi, ja ne pitivät tuloksensa neljänkin vuoden kohdalla. Kontrolliryhmillä muutosta ei ollut. Eri oli merkitsevä myös alkutilanteen mukaan vakioituna. Tutkimus osoitti, että hyvin suunnitellun ja toteutetun työhyvinvointihankkeen vaikutukset voivat näkyä vielä vuosien päästä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Työhyvinvointi-interventioiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole ollut riittävää näyttöä, mutta tämä tutkimus osoitti, että hyödyt voivat näkyä vielä vuosien päästä. Tuloksia voi yleistää rajallisesti koskemaan muita interventioita kuin KivaQ:ta, vain mikäli ne sisältävät samoja vaikuttavuustekijöitä, kuten kohdistuminen työhön, henkilöstön osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen, kohdistuminen todettuun tarpeeseen ja johdon sitoutuminen.

Aineisto

Poster: Long-term effects of a work well-being intervention in municipal health care Avaa

Heidi Furu, Patrick Furu, Markus Näsman, Ove Näsman, Sabina Simola-Ström. Loppuraportti: Työhyvinvointihankkeen pitkäaikaisvaikutukset kunnallisessa terveydenhuoltoyksikössä 2017-2021.
ISBN 978-952-94-6223-0 (PDF) Avaa

Heidi Furu, Patrick Furu, Markus Näsman, Ove Näsman, Sabina Simola-Ström. Långtidseffekter av ett arbetsvälbefinnandeprojekt i en kommunal hälsovårdsenhet 2017-2021.
ISBN 978-952-94-6223-0 (PDF) Avaa