Kivunhallintaryhmät työterveyshuollossa – Satunnaistetun kontrolloidun interventiotutkimuksen pilotti

Tiivistelmä

Kipu on merkittävä työkyvyttömyyttä aiheuttava oire, johon usein liittyy unettomuutta ja mielialan laskua. Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden joukossa joka kolmannella on sekä tule-sairaus että mielenterveysdiagnoosi. Kivun kokonaisvaltainen hoito ei ole vielä jalkautunut työterveyshuoltoon.

Kyseessä on randomoitu kontrolloitu tutkimus, joka toteutetaan Helsingin kaupungin Työterveyskeskuksessa. Tarkoitus on selvittää kivunhallintaryhmien vaikuttavuutta kipuoireisiin, kivun liitännäisoireisiin sekä koettuun työkykyyn ja sairauspoissaoloihin. Intervention tavoitteena on psykologisten kivun hallintakeinojen lisääminen ja asiakkaan subjektiivisen toimijuuden vahvistaminen, välineinä CBT sekä rentoutus- ja tietoisuustaidot.

Tutkimukseen rekrytoidaan 18-65-vuotiaita potilaita, joilla on jokin vähintään 3 kk kestänyt kiputila ja seulontakyselyssä havaittu kohonnut työkyvyttömyysriski. Lääkäri, työterveyshoitaja tai työfysioterapeutti informoi kriteerit täyttävää potilastaan tutkimuksesta ja tiedustelee halukkuutta osallistua siihen. Suostumuksen antaneet henkilöt satunnaistetaan joko seuraavaan alkavaan kivunhallintaryhmään tai tavanomaiseen hoitoon odottamaan 3-4 kk päästä alkavaa uutta kivunhallintaryhmää. Tutkimukseen osallistuneita seurataan yhteensä 12 kuukauden ajan kyselyin ja sairauspoissaolorekisterin avulla.

Tutkimus päättyy vuoden 2017 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marjatta Reilimo

Tiedote

Työterveyshuollon vertaisryhmästä suurta apua kipupotilaalle

Kivunhallinnan ohjatut vertaistukiryhmät osoittautuivat toimivaksi tavaksi tukea kroonisesti kipuoireisten pystyvyyttä ja pärjäämistä kivusta huolimatta.

Ryhmät tarjosivat monipuolista tietoa kroonisen kivun luonteesta, ohjasivat tunnistamaan kipuun vaikuttavia tekijöitä, tutustuttivat kivun lääkkeettömiin hoitokeinoihin ja hälvensivät kivun kanssa työskentelemiseen liittyviä pelkoja.

Toimintamallin kehittivät Työterveys Helsingissä eli Helsingin kaupungin työterveysyksikössä kipututkija, LT, dosentti Helena Miranda ja työterveyshuollon erikoislääkäri, LL Marjatta Reilimo.

Interventiosta saatiin niin hyviä tuloksia ja myönteistä palautetta, että ryhmätoiminta on jatkunut pilotin jälkeen normaalina työterveystoimintana.  

Työsuojelurahasto tuki kivunhallintaryhmien vaikuttavuudesta tehtyä tutkimusta tutkimusmäärärahalla.

Modernein tieto kivunhallinnan tueksi

Suomessa on arviolta noin miljoona kroonista kipua potevaa aikuista. Kipu on merkittävin ja kallein työkyvyttömyyttä aiheuttava terveysoire. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on paljon sairauspoissaoloja erityisesti pitkittyneiden kipujen takia.

Helsingin kaupunki on maan suurin työnantaja. Vuoden 2016 työterveyskyselyssä joka kolmas työntekijä ilmoitti kärsivänsä kroonisesta, yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta. Työntekijöiden kipuoireisiin liittyvät poissaolot maksavat Helsingille noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Kivusta ja sen lääkkeettömistä hoitokeinoista on viime vuosina saatu paljon uutta, jopa mullistavaa tutkimustietoa, mutta se on jalkautunut hitaasti terveydenhuoltoon Suomessa.

Vertaistukiryhmä on yksi keino tarjota tätä tietoa ja tukea henkilön kivunhallintaa ja työkykyä.

Ryhmiin osallistui kaikkiaan 60 Helsingin kaupungin työntekijää, joilla oli pitkittynyttä kipua ja työkyvyttömyysriski koholla. Interventio koostui kuudesta ohjatusta ryhmätapaamisesta viikon välein ja yhdestä seurantatapaamisesta. Osallistujia seurattiin kyselyin 6–12 kuukautta.

Kolme työterveyshoitajaa, työpsykologi, lääkäri ja ulkopuolinen kipusairaanhoitaja toimivat ohjaajina.

Viitekehyksenä oli moderni tieto kivun biopsykososiaalisesta luonteesta, kognitiivinen työote sekä rentoutus- ja tietoisuustaidot. Osallistujat saivat työkirjakseen Helena Mirandan kirjan Ota kipu haltuun (Otava 2016).

Kivun kanssa pystyy elämään

Kipuvertaisryhmiin osallistuminen lisäsi pystyvyyden tunnetta kivun kanssa elämisessä ja kroonisen kivun hyväksymisessä sekä vähensi pelko-välttämisajattelua.

Ryhmätoiminnan jälkeen havaittiin myös myönteistä muutosta työkykyyn liittyvissä tekijöissä, kuten koetussa työkyvyssä ja ajatuksissa koskien työhön paluuta tai työssä jatkamista.

Ryhmien ensisijaisena tavoitteena ei ollut kroonisen kivun vähentäminen tai poistaminen. Kuitenkin tutkimuksessa havaittiin, että koettu kipu lievittyi. Myös masennusoireilu ja uniongelmat lievenivät, ja sairauspoissaolot vähenivät. Palaute ryhmistä oli erittäin myönteistä.

Hankkeen loppuraportti sisältää käytännön ohjeita kipuvertaisryhmien käynnistämiseksi etenkin työterveyshuolloille, katso Materials-kohta.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Helena Miranda, Marjatta Reilimo ja Leena Kaila-Kangas. . Loppuraportti. 2018. Helsingin kaupungin työterveysliikelaitos. ISBN 978-952-331-455 (nid.) ISBN 978-952-331-456-6(PDF) Avaa

Työsuojelurahaston Tiedon silta 2016

, s. 20-21

Juttu: Kivunhoidolle uusi suunta. http://tiedonsilta.fi/kivunhoidolle-uusi-suunta/