Kliinisen hoitotyön asiantuntijan kyvykkyys suomalaisessa terveydenhuollossa

Tiivistelmä

Globaalin pandemian riski, kasvava hoitajapula ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden varmistaminen vaikuttavat sairaanhoitohenkilöstön osaamistarpeisiin. Näihin tarpeisiin vastaamiseksi on kehitetty kansainvälisesti ja kansallisesti hoitotyön asiantuntijatehtäviä, kuten kliinisen hoitotyön asiantuntija. Esityksessä kuvataan potilastyötä tekevien kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden kyvykkyyttä ja sen kehittymistä suomalaisessa terveydenhuollossa haastatteluaineistoa hyödyntäen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Laura Hako

Tiedote

Kliinisen hoitotyön asiantuntijan kyvykkyys suomalaisessa terveydenhuollossa

Tiivistelmä

Suomessa on noin 74 000 sairaanhoitajaa, joista kliinisen hoitotyön asiantuntijoita on noin 120. Vähemmistö suomalaisista kliinisen hoitotyön asiantuntijoista tekee välitöntä potilastyötä. Hasen ja Davisin viitekehyksen mukaan kyvykkyys koostuu viidestä ulottuvuudesta: osaa soveltaa osaamista uusissa ja tutuissa tilanteissa, toimii hyvin tiimeissä, on luova, omaa korkean itsetehokkuuden ja osaa oppia. Kaikki viisi ulottuvuutta kuuluivat kliinisen hoitotyön asiantuntijan rooliin. Lisäksi kliinisen hoitotyön asiantuntijat tunnistivat toimintansa laajuuteen vaikuttavat tekijät. Kun kliinisen hoitotyön asiantuntijan kyvykkyys tunnistetaan, heidän täysi potentiaalinsa voidaan saavuttaa täysimääräisesti terveydenhuollossa.

Tausta

Kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden potentiaalin tunnistamisen lisäämistä tarvitaan, jotta kliinisen hoitotyön asiantuntijan osaamista saadaan hyödynnettyä ja kehitettyä maksimaalisesti. Kliinisen hoitotyön asiantuntijan kyvykkyyden tunnistamisella ja kehittämisellä merkitystä sairaanhoitajien urapolkujen kehittämiseen, veto- ja pitovoiman lisäämiseen ja yhtenäisten käytäntöjen luomiseen. Lisäksi väestön terveystarpeisiin pystytään vastaamaan hyödyntämällä tämän ammattiryhmän laajaa osaamista.

Aineisto

Tutkimus oli laadullinen kuvaileva tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin (n = 8 potilastyötä tekevää kliinisen hoitotyön asiantuntijaa, joilla on vähintään vuoden työkokemus työtehtävässä). Aineisto analysoitiin abduktiivisella sisältöanalyysilla, joka sisälsi induktiivisen ja deduktiivisen sisällönanalyysin. Deduktiivisen analyysin viitekehyksenä käytettiin modifioitua Hasen ja Davisin kyvykkyyden määritelmää, joka sisälsi kuusi osa-aluetta.

Tulokset ja johtopäätökset

Alustavat tulokset osoittivat, että kyvykkyyden osa-alueet tunnistettiin aineistosta. Kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla oli realistiset näkemykset resursseistaan ja tietojensa, taitojensa ja asiantuntijuutensa käytöstä. He tunnistivat oppimistarpeensa ja sitoutuivat jatkuvaan oppimiseen. Alustavana johtopäätöksenä todetaan, että kliinisen hoitotyön asiantuntijat ovat kyvykkäitä käyttämään laajaa osaamistaan monipuolisesti terveydenhuollon eri tasoilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden kyvykkyyttä ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen alustavat tulokset lisäsivät tietoutta sekä kliinisen hoitotyön asiantuntijan roolissa tarvittavasta kyvykkyydestä että sen kehittämisestä. Jatkossa tutkimuksen tulokset auttavat yhtenäistämään ja vakioimaan kliinisen hoitotyön asiantuntijan roolia ja ymmärtämään tämän ammattiryhmän potentiaalin. Tietoa voidaan hyödyntää myös koulutuksessa ja roolin kehittämisessä.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa