Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä

Hanketiedot

Hankenumero
115375

Hakija
Tampereen yliopisto

Toteuttaja
Tampereen yliopisto

Lisätietoja
Juha Teperi
juha.teperi@uta.fi

Toteutusaika
1.1.2016 - 31.12.2017

Työsuojelurahaston päätös
3.12.2015
150 000 euroa

Kokonaiskustannukset
213 827 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2017

Tiivistelmä

Tutkimushankkeen päätavoitteena on selvittää, millaisia ominaisuuksia (hyveitä ja odotuksia) hyvään ja arvostettavaan työntekijään ihmissuhdetyössä tänä päivänä liitetään. Tämä työelämän hyveisiin ja odotuksiin keskittyvä tutkimushanke on uusi päänavaus Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja lähiesimiesten arviot hyveistä ja odotuksista ovat. Tutkimuksen tavoitteena on myös tarkastella, kuinka arviot hyveistä ja odotuksista sekä niistä jaettu ymmärrys ovat yhteydessä työntekijöiden työssä suoriutumisen eri ulottuvuuksiin. Lisäksi tutkimushanke etsii vastauksia kysymyksiin: a) eriytyvätkö näkemykset hyveistä ja odotuksista työn, työympäristön ja työntekijän ominaisuuksien mukaan ja b) ovatko hyveiden ja odotusten yhteydet työssä suoriutumiseen erilaisia ominaisuuksiltaan erilaisiksi arvioiduissa töissä ja työympäristöissä sekä erilaisilla työntekijöillä.

Tutkimushankkeessa kerätään laadullista ja määrällistä aineistoa kahden kunnan sosiaalityöntekijöiltä/-ohjaajilta ja heidän lähiesimiehiltään. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016 tehdään haastattelututkimus ja toisessa vaiheessa vuonna 2017 kyselytutkimus. Molemmissa tutkimuksissa tavoitteena on yhdistää lähiesimiesten ja alaisten vastaukset. Yksilöhaastatteluihin osallistuu lähiesimiehiä alaisineen yhteensä noin 30. Kyselyaineisto muodostuu noin 100 esimies-alaisparin havainnoista.

Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä hankkeen päätyttyä 31.12.2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Juha Teperi

Tiedote

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?

31.12.2017

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia.

Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla?

Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti ”Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä”.

Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

– Päätavoitteemme oli selvittää sosiaalialan työntekijään liitettäviä hyveitä ja odotuksia, kertoo tutkimuksen vastuuhenkilö Mervi Ruokolainen. Hän toimii nyttemmin erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.

– Lisäksi selvitimme, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista olivat. Tämä tarkastelu nähtiin tärkeäksi, sillä jos työntekijä ja lähiesimies pelaavat samaan pussiin, se voi olla työntekijälle voimavara kuormittavassa työtilanteessa.

Uusi päänavaus Suomessa

Työntekijän hyveisiin keskittyvä tutkimus on uusi päänavaus Suomessa.

– Työelämän hyvetutkimus on vasta käynnistymässä, ja Suomessa sitä on tehty lähinnä vain organisaatioiden eettisten hyveiden näkökulmasta. Tuomalla työntekijän hyveet keskiöön eettisyyden nähdään rakentuvan työntekijän oman toiminnan kautta sääntöjen ja velvoitteiden sijaan, Ruokolainen kertoo.

Työntekijöiden ja työyhteisöjen kehittämishankkeita hyveisiin liittyen on Suomessa toteutettu jo useita. Sosiaaliala on kuitenkin tullut mukaan vasta parina viime vuonna, kun hyvehankkeita on viety läpi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa.

Konkreettista eettisyyttä

Tutkimuksessa hyveillä tarkoitettiin niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ihmisenä ja työntekijänä hyvän ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti tehtävässään.

Odotuksilla tarkoitettiin niitä velvollisuuksia, joita hyvällä työntekijällä ajatellaan olevan. Odotusten nähdään olevan nykytyöelämässä muutoksessa, mikä oli yksi syy niiden selvittämiseksi.

Hankkeen laadullinen haastatteluaineisto kerättiin kahdessa ja määrällinen kyselyaineisto neljässä kunnassa. Osallistujat olivat sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja heidän lähiesimiehiään.  Haastateltavia oli 38 ja kyselyyn vastanneita 146.

Sosiaalisesta älykkyydestä itseohjautuvuuteen

Tulosten mukaan hyvään työntekijään liitettiin seitsemän laajempaa hyvekategoriaa, joista jokainen sisälsi useampia hyveitä (esimerkkejä suluissa). Nämä olivat: sosiaalinen älykkyys (arvostavuus, luotettavuus), inhimillisyys (myötätuntoisuus), oikeudenmukaisuus (tasa-arvoisuus), määrätietoisuus (tavoitteellisuus, itseohjautuvuus), itsesäätely (reflektiivisyys, stressinsietokyky), ammatillinen viisaus (tietämys, harkitsevuus) ja yhteistyökykyisyys (auttavaisuus, tuen tarjoaminen).

Hyvään työntekijään kohdistetut odotukset tiivistettiin neljään odotuskategoriaan: työyhteisötaidot, lojaalisuus työnantajaa kohtaan, työhön sitoutuminen ja kehitysmyönteisyys.

Hyveistä erityisesti avoimuus, sinnikkyys ja itseohjautuvuus olivat yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen.

– Itseohjautuvuus on uskoakseni sellainen ominaisuus, jota työntekijöiltä alasta riippumatta odotetaan. Aina se ei tarkoita sitä, että hän veisi asiat itsenäisesti maaliin vaan että hän esimerkiksi huomaa kehityskohteita ja nostaa niitä oma-aloitteisesti esille työyhteisössä, Ruokolainen sanoo.

Lausutaan odotukset ääneen

– Ennen meidän tutkimustamme ei tiedetty mitään siitä, miten yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset hyveistä ja odotuksista ovat, Ruokolainen sanoo.

Tulosten mukaan esimiehet korostivat ennemmin sellaisia ominaisuuksia, jotka liittyivät työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä, työntekijät taas asiakkaan kohtaamisessa olennaisia ominaisuuksia.

Kaikkiaan erot näkemyksissä olivat Ruokolaisen mukaan pieniä. Kuitenkin kun tutkittiin esimies-alaispareja, havaittiin, että vähintään kolmanneksella näkemykset olivat melko erilaisia. Eniten eroja oli, jos työntekijä ja esimies tapasivat harvoin tai työskentelivät esimerkiksi eri toimipisteissä.

– Kohtaamattomuus lisää ristiriitojen ja pettymysten riskiä, ja siitä voi koitua aikaisempien tutkimusten mukaan kielteisiä seurauksia sekä työhyvinvoinnille että työssä suoriutumiselle. Tässä tutkimuksessa näkemysten yhdenmukaisuus yhdistyi parempaan työssä suoriutumiseen.                                                                                                                               

Ruokolainen korostaa, että hyveitä ja odotuksia on syytä pohtia yhdessä ja lausua niitä julki, vaikka usein se jää haastattelujenkin mukaan taka-alalle. Itsestäänselvästi pohdinnat kuuluvat kehityskeskusteluihin ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Ruokolainen, M., Ylinen, T., & Ruotsalainen, M. (2018). . Tampereen yliopisto. Työelämän tutkimuskeskus. Työraportteja 98/2018. ISBN 978-952-03-0678-6 (nid.) ISBN 978-952-03- 0679-3 (pdf) Avaa

Pro gradu haastattelututkimuksesta Herranen, R., & Lehtimäki, A. (2017). Kohtaavatko odotukset hyvästä työntekijästä? Haastattelututkimus psykologisen sopimuksen sisällöstä sosiaalialalla. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201708032235

Juttu Tiedon sillassa Millainen on hyvä työtekijä?. https://tiedonsilta.fi/millainen-on-hyva-tyontekija/