Kohti kestävää hoitotyötä

Tiivistelmä

Tutkimus tuottaa uutta tietoa ja syventää olemassa olevaa tietopohjaa hoitotyön mahdollisuuksista tulevaisuuden työelämässä. Suuntaamme kiinnostuksemme hoitoalalla koettuihin työn positiivisiin ulottuvuuksiin ja tekijöihin, joita lähestymme kestävän työn käsitteen kautta. Monimenetelmäisen tutkimushankkeen tuloksista rakennamme kestävän työn mallin, jossa osoitetaan näyttöön perustuen kestävän työn yhteydet hyvinvointiin ja sitoutumiseen hoitotyössä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja Hult

Tiedote

Hyvinvointia ja sitoutumista tukeva, inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä hoitotyö

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa selvitettiin ja testattiin hyvinvointia ja sitoutumista tukevan inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän (decent work) hoitotyön edellytyksiä, ulottuvuuksia ja seurauksia. Hankkeessa yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä aineistoja ja tutkimusmenetelmiä ilmiön kokonaisvaltaiseksi kuvaamiseksi. Rakenteellisten ulottuvuuksien rinnalla korostui työyhteisön yhteinen vastuu. Kestävä työ on työyhteisön ominaisuus, jota yksittäiset työntekijät edistävät omalla toiminnallaan. Tähän löydökseen sisältyy ajatus työntekijästä aktiivisena toimijana työelämän laadun parantamisessa. Työelämätietoutta ja -taitoja tulisikin tuoda jo hoitotyön koulutuksessa vahvemmin esille.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Hoitoala on muutoksessa ja alan jättämistä perustellaan työuupumuksella, työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudella sekä epäsuotuisilla työoloilla. Vähän huomiota on kiinnitetty rakenteellisiin tekijöihin, muuttuviin työsuhteisiin ja nykyisten järjestelmien kykyyn tarjota turvallista, ennustettavaa ja eettisesti ”kestävää” hoitotyötä. Tavoitteena oli selvittää hyvinvointia ja sitoutumista tukevan inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävän hoitotyön edellytyksiä, ulottuvuuksia ja seurauksia.

Aineisto

Hankkeessa kerättiin ja hyödynnettiin erilaisia aineistoja: julkaistuja tieteellisiä tutkimusartikkeleita kestävästä työstä haettiin kuudesta tietokannasta, hoitotyöntekijöiltä kerättiin kirjoitusaineisto ja hyödynnettiin jo aiemmin kerättyjä haastatteluaineistoja, ja lisäksi kerättiin hoitotyöntekijöiltä pitkittäisasetelmalla kyselyaineisto (tässä tutkimushankkeessa toteutettiin toinen aineistonkeruukierros).

Menetelmät

Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin monimenetelmäinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus, toisessa vaiheessa analysoitiin teema-analyysilla hoitotyöntekijöiden kirjoituksia ja haastatteluaineistoja kestävästä ja eriarvoistavasta työstä, ja kolmannessa vaiheessa testattiin pitkittäisaineistoilla kestävän työn indikaattoreita ja niiden yhteyttä mielenterveystuloksiin polkuanalyysilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Kestävä työn ulottuvuuksien toteutuminen ennusti parempaa mielen hyvinvointia ja vähensi työuupumusta kahden vuoden seurannassa. Työyhteisössä psykologinen turvallisuus ja sosiaalinen tuki toimivat välittävinä tekijöinä kestävän työn ja mielenterveystulosten välillä. Johtopäätöksenä todetaan, että kestävä työ on työyhteisön ominaisuus, jota yksittäiset työntekijät edistävät omalla toiminnallaan. Tulosten mukaan yhteisön etu määrittää yksittäisen työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksessa testattiin uutta tapaa kestävän työn (decent work) mittaamiseen, mikä perustuu ajatukseen työelämän laadusta jatkumona. Hyvinvointia tukevien rakenteellisten tekijöiden rinnalla työyhteisön rooli korostuu. Työyhteisön pysyvyys, sosiaalisiin normeihin ja yhteisiin sääntöihin sitoutuminen, ja työntekijää lähellä oleva johtaminen ovat työntekijöiden näkökulmasta oleellisia kestävän työn tunnusmerkkejä. Näitä voidaan edistää työntekijöiden hyvinvoinnin ja sitoutumisen parantamiseksi.

Aineisto

Marja Hult, Marjo Ring, Heta Siranko, Mari Kangasniemi, Decent and Precarious Work Among Nursing and Care Workers: A Mixed-Method Systematic Review. Journal of Advanced Nursing, 2024 Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Marja Hult, Venla Karikumpu, Marjo Ring, Heta Siranko, Kohti kestävää hoitotyötä. Loppuraportti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
ISBN 978-952-344-637-3 (PDF)
Avaa