Kohti kutsumuksellista puhtausalaa

Tiivistelmä

Hankkeen tavoite on selvittää, miten puhtausalasta tehdään vetovoimainen ja palkitseva työllistäjä. Hankkeessa lähestytään hyvän työpaikan ideaa viimeaikaisten motivaatiotutkimusten kautta. Nämä tutkimukset osoittavat, että inhimillinen hyvinvointi perustuu keskeisesti kolmentyyppisen perustarpeen toteutumiselle. Nämä ovat tarve itsenäiseen toimintaan, tarve itsensä kehittämiseen ja aikaansaamiseen, ja tarve merkitykselliseen tekemiseen. Hyvä työ on työ, joka täyttää nämä perustarpeet.

Hankkeessa selvitetään, miten nämä perustarpeet tulevat kohdatuksi siivoojan sekä puhtausalan esimiesten työssä ja miten ne voisi tyydyttää paremmin. Tuloksena syntyy työkirja puhtausalan työtyytyväisyyden ja tuottavuuden kehittämiseen.

Hanke on osa Työelämä 2020 -hankkeen toimintaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Karoliina Jarenko

Tiedote

Siivoustyöhön suunnitelmallisesti imua

Filosofian Akatemia Oy tuotti puhtausalan toimijoiden kanssa suunnitelman työ- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi. Kun suunnitelmaa onnistutaan hyödyntämään, pystytään kasvattamaan alan vetovoimaisuutta ja täyttämään vakavasti uhkaavaa työvoimapulaa. Hankkeen kumppaniorganisaatiot ovat alkaneet toteuttaa tätä suunnitelmaa, omin painotuksin.

Filosofian Akatemian – työelämän tutkimus-, valmennus- ja konsultointiyritys – tutkimuksessa kysyttiin 300 siivoojalta ja heidän esimieheltään työn mielekkyydestä. Tieto tuotettiin 11 puhtausalan organisaation työpajassa, ympäri Suomen. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Hyvä esimies valmentaa

Siivoojan työn mielekkyyttä nostavat parhaimmin kyky toimia itsenäisesti, valmentava esimies, toimivat työvälineet ja suhde asiakkaaseen.

Hyvän esimiehen merkitystä korostavat myös puhtausalan esimiehet. He arvostavat lisäksi onnistumisen kokemuksia ja sujuvia prosesseja, etenkin tehokasta viestintää.

Eniten korjattavaa on vanhanaikaisessa johtamisessa, kuten turhassa kontrollissa, takkuavissa prosesseissa ja työvälineiden puutteissa.

Vuosittain 1 250 siivoojan vaje

Tuoreet motivaatiotutkimukset osoittavat, että inhimillinen hyvinvointi perustuu paljolti kolmeen perustarpeeseen: itsenäinen toiminta, itsensä kehittäminen ja merkityksellinen tekeminen. Puhtausala täyttää nämä psykologiset perustarpeet hyvin.

Puhtausala on pitkään kärsinyt työvoimapulasta. Siivoojan työtä arvostetaan heikosti, palkat ovat matalat, vaihtuvuus on suuri ja työtyytyväisyys on melko alhainen. Esimiesvalmennuksiin hakee harva.

Opetushallituksen Ensti-ennakointijärjestelmästä on johdettu, että vuosittain tarvittaisiin lähes 3 000 koulutettua siivoustyöntekijää, jotta ammatillinen osaaminen säilyisi. Nuoria valmistuu perustutkinnosta kuitenkin vain noin 150, aikuiskoulutuksesta noin 1 600. Joka vuodelta puuttuu siis 1 250 siivoojaa.

Ala on naisten

Puhtausala työllistää etenkin vähän koulutettuja. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan siivousala työllisti vuonna 2006 noin 75 600 eli työssäkäyvistä kolme prosenttia. Puhtausalalla toimivista 88 % on naisia.

Puhtausala on tärkeä työllistäjä myös maahanmuuttajille. Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelu vuodelta 2008 kertoi, että kiinteistöpalvelualan yksityiset yritykset työllistävät noin 3 500 maahanmuuttajataustaista, mikä vastaa yhdeksää prosenttia yksityisten kiinteistöpalveluyritysten henkilöstöstä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Karoliina Jarenko. . Filosofian Akatemia Oy. Helsinki 2015. 44 sivua. ISBN 978-952-68045-3-8 (nid.) ISBN 978-952-68045-4-5 (pdf). Avaa