Kokemukset paikallisen sopimisen hyvistä käytänteistä ja esteistä teknologiateollisuudessa (yhteishankkeet 118106 ja 118110)

Tiivistelmä

Tutkimuksessa kartoitetaan ja kuvataan paikallisen sopimisen hyviä käytäntöjä ja esteitä teknologiateollisuudessa, jossa on sitouduttu ja panostettu paikallisen sopimisen kehittämiseen. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työehtosopimuksen mahdollistamaa paikallista sopimusta esim. työaikajoustoista, etätyöstä, työkyky- ja työhyvinvointiasioista tai kannustinpalkkauksen tavoista. Tutkimuksen kohteena on 20-32 yritystä eri puolilta Suomea. Tutkimusmenetelminä käytetään puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja ja osallistavia työpajoja. Haastatteluissa selvitetään sekä työnantajan että työntekijöiden edustajien näkemyksiä paikallisen sopimisen käytännöistä, niiden hyödyistä ja haitoista. Haastattelujen pohjalta luodaan kooste paikallisen sopimisen käytännöistä, joiden toimivuutta arvioidaan kussakin yrityksessä osallistavassa työpajassa. Työpajoihin osallistuu eri henkilöstöryhmiä. Tavoitteena on myös luoda toimintatapojen kehittämissuunnitelma ao. yritykselle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työmarkkinaosapuolten keskinäisen luottamuksen ja yhteisymmärryksen kehittämisessä. Käytänteitä ja kokemuksia voidaan jakaa yritys-ten ja työpaikkojen käyttöön toimialasta riippumatta. Tutkimuksen avulla voidaan nos-taa yhteiskunnalliseen keskusteluun niitä paikallisen sopimisen käytänteitä, jotka edistävät positiivista yhteistoimintaa, hyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä työpaikoilla. Lisäksi tuetaan ja kehitetään tutkimukseen osallistuvien yritysten paikallisen sopimisen menettelyä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hanna-Maija Karikallio

Tiedote

Luottamus ja yhteistyö ratkaisevat paikallisen sopimisen onnistumisen

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa laaja tilannekuva paikallisesta sopimisesta teknologiateollisuuden yrityksissä. Paikallisen sopimisen ymmärtäminen vaatii kattavaa selvitystä yrityksen toiminnasta, neuvottelu- ja vuorovaikutustavoista, yrityskulttuurista ja jopa henkilösuhteista. Tutkimuksen vahvuutena on laaja ja syvällinen perehtyminen paikalliseen sopimiseen tutkimukseen osallistuvissa yrityksissä. Tulokset edistävät työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta, yhteisymmärrystä ja osaamista liittyen paikalliseen sopimiseen. Lisäksi tutkimus tarjoaa työkaluja paikallisen sopimisen arvioimiseen ja kehittämiseen myös muissa yrityksissä ja muilla toimialoilla.

Lähtökohdat

Paikallisen sopimisen merkitystä kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on tutkittu Suomessa melko vähän. Tutkimuksessa pyrittiin laadullisin keinoin 1) kartoittamaan Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisen paikallisen sopimisen hyviä käytänteitä, esteitä ja kehittämiskohteita yrityksissä, 2) tukemaan objektiivista yhteiskunnallista keskustelua aiheesta sekä 3) tuottamaan tietoa niiden alojen ja yritysten käyttöön, joilla paikallinen sopiminen ei ole vielä vakiintunut.

Aineisto

Tutkimus kostui kahden tutkimuslaitoksen (Pellervon Taloustutkimus PTT ja Työterveyslaitos) tutkimushankkeista, joihin molempiin osallistui 11 yritystä. Koko tutkimusaineisto kattoi 22 yritystä. Paikallista sopimista selvitettiin eri kokoisissa yrityksissä, joiden omistus vaihteli suomalaisista perheistä kansainvälisiin sijoittajiin. Yritykset sijaitsivat Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Menetelmät

Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin puolistrukturoituja yksilö- ja asiantuntijahaastatteluja, havainnointia ja osallistavaa työpajatyöskentelyä. Puolistrukturoidut yksilöhaastattelut tehtiin sellaisille työnantajan ja työntekijöiden edustajille, joiden työtehtäviin paikallinen sopiminen kuului. Työpajoissa arvioitiin työnantajan valitsemalla kokoonpanolla työpaikan paikallisen sopimisen käytäntöjä. Työpajoissa myös ideoitiin paikallisen sopimisen ja siihen liittyvän prosessin kehittämiskohteita.

Tulokset ja johtopäätökset

Yritysten välillä on suuria eroja paikalliseen sopimiseen liittyvissä asenteissa ja käytännöissä. Tärkeimmiksi eroja selittäviksi tekijöiksi nousivat yhteistyötapa ja luottamuksen määrä. Yrityksissä paikallista sopimista edistävää kulttuuria ja uudistumiskykyisyyttä voidaan tukea yksinkertaisin ja arkisin keinoin – kehittämällä viestintää, edistämällä oppimista ja rakentamalla vuorovaikutusta. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen on luontainen osa yrityksen johtamista ja yrityskulttuuria.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti monia kehitysideoita yrityksille, ammattiliitoille, työehtosopimuksiin sekä yleisesti työmarkkinoille. Konkreettisin tulos, jota voidaan hyödyntää suoraan myös muilla työpaikoilla, on paikallisen sopimisen arviointimalli. Arviointimalli on julkaistu myös erillisenä tietokorttina. Mallin avulla työpaikalla saadaan esiin monipuolinen näkemys sopimuskäytänteistä sekä autetaan tunnistamaan kehittämiskohteita kunkin yrityksen paikalliseen sopimiseen liittyvissä toimintatavoissa.

Aineisto

Raija Heimonen, Kirsi Timonen, Jarno Turunen, Hanna Karikallio,Seppo Leminen, Paikallisen sopimisen hyvät käytänteet ja esteet teknologiateollisuudessa. Loppuraportti. Pellervon taloustutkimus PTT, Työterveyslaitos. Helsinki. 2019. ISBN 978-952-224-212-9 (painettu) ISSN 1455-4623 (painettu) ISBN 978-952-224-213-6 (pdf) ISSN 1796-4784 (pdf) Avaa. Avaa

Yhdessä sopimisen käytännöt. Tietokortti Avaa

Luottamus ja yhteistyökyky ratkaisevat paikallisen sopimisen onnistumisen. Tiedote Avaa

Yhdessä sopimisen arviointimalli Avaa