Kolmannen sektorin palkkatyö – työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmannen sektorin organisaatioissa

Tiivistelmä

Kolmannen sektorin organisaatiot työllistävät eri arvioiden mukaan Suomessa n. 80 000 työsuhteessa olevaa palkkatyöntekijää. Samalla kolmannen sektorin palkkatyötä koskevaa tietoa ei ole juurikaan saatavissa.

Hankkeen keskeinen tausta on keskustelu järjestöjen toimintaympäristön ja rahoitusperustan muuttumisesta ja järjestötyön ammatillistumisesta, joka samanaikaisesti kaventaa kolmannen sektorin palkkatyön rahoitusperustaa ja tuottaa jännitteisen asetelman kolmannen sektorin työhön liitetyn aatteellisen ulottuvuuden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on aluksi teemahaastattelujen ja tutkimuskirjallisuuden avulla tarkastella kolmannen sektorin institutionaalista muutosta ja sen seurauksia kolmannen sektorin palkkatyön tekemisen, organisoinnin ja johtamisen edellytyksiin.

Toiseksi kolmannen sektorin työntekijöille ja toimihenkilöille lähetettävällä kyselyllä tutkitaan kvantitatiivisesti kolmannen sektorin työn erityispiirteitä, työn laatua ja työn organisointiin liittyviä kehittämistarpeita.

Projektin tuloksia voidaan hyödyntää kolmannen sektorin työolojen, työn organisointi- ja johtamiskäytäntöjen kehittämisessä. Hankkeen tuloksia julkaistaan tutkimusprojektin kuluessa vuosina 2011-2012.
Hankkeen lopulliset tulokset valmistuvat 2013 alkupuolella.

Hankkeen vastuuhenkilö

Petri Ruuskanen

Tiedote

Kolmas sektori ei täytä työelämän laatuodotuksia

Maailmalta on saatu tuloksia, joiden mukaan kolmannen sektorin
työntekijät ovat työhönsä erityisen tyytyväisiä. Toisin on
Suomessa. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kolmannen

sektorin työntekijät kokevat työnsä laadun monilla ulottuvuuksilla
heikommaksi kuin muilla sektoreilla koetaan. Työsuojelurahasto
rahoitti laajaa tutkimusta.

Organisaatioiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja
työorganisaatioiden matalan hierarkiarakenteen on oletettu
esimerkiksi joustavoittavan työjärjestelyjä. Myös Suomessa
kolmannen sektoreiden työntekijät pystyvät muita itsenäisemmin
hoitamaan tehtävänsä ja järjestelemään työaikansa. Silti he voivat
käyttää työssä luovuuttaan muita työntekijöitä vähemmän.

Kolmannella sektorilla sekä työsuhteen pysyvyys että työn
sisällöt ja määrät ovat epävarmempia kuin muilla sektoreilla.
Lisäksi kolmannen sektorin työntekijät kokevat muita enemmän
aikapaineita.

Kolmas sektori: viisi prosenttia työvuosista

Tilastokeskuksen yritysrekisteristä tilatun erillisajon mukaan
vuonna 2011 kolmannella sektorilla tehtiin palkkatyötä noin 77 000
henkilötyövuotta. Tämä merkitsee viittä prosenttia koko
kansantalouden henkilötyövuosista.

Kolmannella sektorilla palkkatyö on 1990-luvun laman jälkeen
kasvanut noin 70 prosenttia. Samalla työnantajina toimivien
järjestöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Järjestöissä
tehtyjen henkilötyövuosien kasvu on jatkunut viime vuosiin asti,
paitsi vuosina 2006–2007.

Kolmannen sektorin palkkatyön ja palvelutoiminnan laajeneminen
on synnyttänyt työmarkkinoille kasvavan, korkeasti koulutetun ja
naisvaltaisen asiantuntijaryhmän. He tekevät työnsä yleensä
pienissä toimipaikoissa, määräaikaisissa työsuhteissa ja
vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Palvelutuotannossa järjestöjen on yhä useammin kilpailtava sekä
muiden järjestöjen että yritysten kanssa. EU-direktiiveistä
juontuva hankintalaki velvoittaa esimerkiksi kunnat kilpailuttamaan
tietynarvoiset hankintansa. Lisääntynyt kilpailu sekä esimerkiksi
työn aikapaineet ja työtehtävien laajeneminen koskevat myös
kolmannen sektorin työntekijöitä.

Aineisto kolmannen sektorin ytimestä

Jyväskylän yliopistossa on tarkasteltu kolmannen sektorin
muutosta ja kolmannen sektorin palkkatyön nopean kasvun syitä.
Hankkeessa myös verrattiin kolmannen sektorin työelämän laatua
julkiseen ja yksityiseen sektoriin.

Aineiston keruu aloitettiin haastattelemalla kolmeatoista
kokenutta järjestöammattilaista. He edustivat kolmannen sektorin
keskeisiä aloja eli sosiaali- ja terveysjärjestöjä, liikunta-,
virkistys- ja harrastustoimintaa sekä edunvalvontaa.

Lisäksi kerättiin laaja kyselyaineisto Julkisten ja
hyvinvointialojen liitolta, Erityisalojen toimihenkilöliitolta,
Akavan erityisaloilta ja Talentialta. Aineisto kerättiin
mainittujen järjestöjen niiltä jäseniltä, joita työllistivät joko
järjestö, säätiö tai uusosuuskunta.

Kysely toteutettiin touko–kesäkuussa 2011 internet- ja
postikyselynä. Vastausprosentiksi tuli 22 ja netto-otokseksi
1 412. Tutkijat vertasivat aineistoa Tilastokeskuksen
yritysrekisteriin ja päättelevät aineiston edustavan varsin hyvin
kolmannen sektorin rakenteita.

Muilla sektoreilla parempi työtyytyväisyys

Suomessa kolmannen sektorin työntekijät ovat useilla
työtyytyväisyyden mittareilla arvioituina tyytymättömämpiä työhönsä
kuin julkisen tai yksityisen sektorin työntekijät. Matala
työtyytyväisyys voidaan siten nähdä ainakin osin seurauksena
ongelmallisesta työelämän laadusta.

Kolmannen sektorin työntekijät kokevat selvästi muita useammin
myös työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmallisena.
Keskeisimmät syyt ovat kolmannen sektorin epäsosiaaliset työajat,
kiire ja kokemus työn ennakoimattomuudesta.

Kolmannella sektorilla työntekijät arvostavat kuitenkin myös
työn yleishyödyllistä ulottuvuutta. Tämä lisää koettua työn imua.

Vapaaehtoisuus törmää rakenteisiin

Vapaaehtoiset voivat olettaa palkkatyöntekijöiltä
vapaaehtoisuuden eetosta. Toisaalta organisaatiot ovat joutuneet
kilpailutilanteeseen, joka pakottaa ne tehostamaan toimintaa. Nämä
seikat tuovat työrooleille ristiriitoja. Rahoituksen
lyhytjänteisyys ja projektityöt vähentävät toiminnan
ennustettavuutta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa saadut tulokset viittaavat
siihen, että kansalaisyhteiskunnan logiikalla organisoituneet
järjestöt yhä useammin toimivat palvelutuottajina julkisen sektorin
hankintaketjussa, mikä voi heikentää työelämän laatua.

Palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan sekoittuminen kolmannen
sektorin organisaatioissa voi hankaloittaa työntekijän ja
työnantajana toimivan vapaaehtoisorganisaation välejä. Työntekijä
tuntee, että työtä on vaikea hallita. Tähän johtavat kolmannen
sektorin palkkatyöhön liittyvä näkymätön työ, epäselvät
tehtäväkuvat ja vapaaehtoistoiminnan logiikka.

Näin kolmannen sektorin työ näyttäytyy tekijöilleen
heikentyneenä työelämän laatuna, joka voi vähentää
palkkatyöntekijöiden työtyytyväisyyttä sekä kykyä tasapainottaa
työtä ja muita elämänalueita.

Johtamista kehitettävä, hallintoa tutkailtava

Tulosten mukaan työ rasittaa kolmannella sektorilla erityisesti
johtajia ja heitä, jotka tekevät paljon yhteistyötä
vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Kolmannella sektorilla työn organisointi koetaan selvästi muita
työmarkkinoita useammin ongelmana. Niinpä työntekijät kolmannella
sektorilla muita useammin harkitsevat työpaikan vaihtoa.

Tutkijat kehottavat pohtimaan, kuinka voisi lisätä kolmannen
sektorin voimavaroja siten, että työntekijät hallitsisivat työtään
paremmin. Lisäksi tulisi kehittää organisaatioiden
johtamiskäytäntöjä, jotta ne sovittaisivat paremmin yhteen
vapaaehtoistoimijoiden ja palkkatyöntekijöiden työn.

Kolmannen sektorin palkkatyön ymmärtäminen edellyttää myös
järjestöjen hallinnon tarkastelua luottamuselinten ja jäsenistön
näkökulmasta. Näin olisi helpompi ymmärtää vapaaehtoistoimijoiden
ja palkkatyöläisten suhteita sekä toisaalta järjestöjen hallitusten
ja toimivan johdon suhteita.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä pyrkii virittämään
yhteiskunnallista keskustelua palkkatyön erityispiirteistä.
Loppuraportti julkaistiin työ ja elinkeinoministeriön Työ ja
yrittäjyys -julkaisusarjassa. Tuloksia on julkaistu tai niitä
julkaistaan sekä koti- että ulkomaisissa lehdissä ja
tiedetapahtumissa, joissa keskitytään työelämätutkimukseen ja
kolmanteen sektoriin. Tuloksista tiedotetaan myös
Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Ruuskanen Petri, Selander Kirsikka, Anttila Timo. 2013. Palkkatyössä kolmannella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 20/2013 ISSN 1797-3554, ISBN 978-952-227-776-3 (painettu) ISSN 1797-3562, ISBN 978-952-227-777-0 (verkkojulkaisu) http://www.tem.fi/files/37094/TEMjul_20_2013_web_27062013.pdf Avaa

Selander Kirsikka, Ruuskanen Petri, Anttila Timo. 2012. Työn ja perheen ristiriidat kolmannen sektorin palkkatyössä. Työelämän tutkimus 10 (3), 209-227

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 20.9.2013 Avaa

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/27847