Kontrollin uudelleenjako hybridityössä muovaa psykologisia ja materiaalisia tarpeita sekä työntekijöiden hyvinvointia

Tiivistelmä

Posteriesitykseni käsittelee hybridityötä ja sen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Itsemääräämisteoriaan perustuva käsitteellinen malli selittää, miten hybridityö muovaa hyvinvointia autonomian, yhteenkuuluvuuden, kykenevyyden ja materiaalisten olosuhteiden kautta. Tutkimus on ajankohtainen, sillä hybridityöjärjestelyjen hyvinvointivaikutuksia ei vielä riittävästi ymmärretä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ashish Thapliyal

Tiedote

Kontrollin uudelleenjako hybridityössä muovaa psykologisia tarpeita ja työntekijöiden hyvinvointia

Tiivistelmä

Posteriesitys käsitteli hybridityön vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimus esittää käsitteellisen mallin, joka perustuu itsemääräämisteoriaan ja Frank Martelan Having, Loving, Doing -malliin. Malli selittää, miten hybridityö muovaa työntekijöiden hyvinvointia neljän mekanismin kautta: autonomia, yhteenkuuluvuus, kykenevyys ja materiaaliset olosuhteet. Keskeinen teoreettinen kontribuutio on vastuun ja kontrollin epäsymmetria — organisaatiot säilyttävät vastuun työntekijöiden hyvinvoinnista menettäessään samalla kontrollin kotiolosuhteisiin. Tutkimus hyödyttää suomalaista työelämää tarjoamalla käytännöllisen viitekehyksen hybridityökäytäntöjen kehittämiseen ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen.

Tausta

APS Annual Convention on yksi arvostetuimmista kansainvälisistä psykologian konferensseista. Osallistumisen tavoitteena oli esitellä väitöskirjatutkimustani, saada palautetta mallin kehittämiseksi ja verkostoitua kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tutkimukseni käsittelee hybridityötä ja työntekijöiden hyvinvointia, mikä on ajankohtainen aihe suomalaiselle työelämälle. TSR:n stipendi mahdollisti osallistumisen.

Aineisto

Posteriesitys käsitteli käsitteellistä mallia, joka selittää hybridityön vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin Having, Loving, Doing -viitekehyksen ja itsemääräämisteorian avulla. Malli esittää neljä mekanismia: autonomia, yhteenkuuluvuus, kykenevyys ja materiaaliset olosuhteet. Tutkimus on käsitteellinen ja siihen liittyy suunniteltu nelivaiheinen pitkittäistutkimus, jossa aineisto kerätään suomalaisessa monikansallisessa organisaatiossa.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat käsitteellisiä. Ensimmäinen on vastuun ja kontrollin epäsymmetria — organisaatiot säilyttävät vastuun hyvinvoinnista menettäessään kontrollin kotiolosuhteisiin. Toinen on HLD-tarpeiden rooli mekanismina, joka selittää hybridityön heterogeeniset hyvinvointivaikutukset. Kolmas on konfigurationaalinen hyvinvointi — yksittäisen tarpeen täyttäminen ei riitä, vaan kaikkien kolmen tarpeen tasapaino ratkaisee. Konferenssissa saatu palaute vahvisti mallin relevanssin ja tuki empiirisen tutkimuksen suunnittelua.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Konferenssi toi tutkijalle arvokasta kansainvälistä palautetta käsitteellisen mallin kehittämiseksi sekä uusia verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia. Osallistuminen vahvisti käsitystä siitä, että tutkimusaihe on kansainvälisesti ajankohtainen. Suomalaiselle työelämälle tutkimus tarjoaa uuden viitekehyksen hybridityökäytäntöjen kehittämiseen — auttamalla organisaatioita tunnistamaan, mitkä psykologiset tarpeet ovat uhattuna ja suunnittelemaan kohdennettuja interventioita hyvinvoinnin tueksi.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa