Kosteusvauriomikrobien aiheuttamat hengitysteiden sairaudet -väitöskirja
Loppuunsaattamisstipendi
Hanketiedot
Hankenumero
111358
Hakija
Kirsi Karvala
Toteuttaja
Kirsi Karvala
Lisätietoja
Kirsi Karvala
kirsi.karvala@ttl.fi
Toteutusaika
1.1.2012 - 1.6.2012
Työsuojelurahaston päätös
27.10.2011
7 000 euroa
Kokonaiskustannukset
8 531 euroa
Tulokset valmistuneet
1.6.2012
Tiivistelmä
Kosteus- ja homevauriot ovat Suomessa yleisiä etenkin julkisen sektorin työpaikoilla. Eri selvitysten mukaan kosteusvaurioituneissa rakennuksissa puolet homeille altistuneista oireilee hengitysteiden ja limakalvojen oirein. Tieteellisessä kirjallisuudessa on osoitusta kosteusvaurioille altistumisen ja astman yhteydestä.
Väitöskirjatyöni tarkoitus on tarkastella kosteusvaurioastman ammattitautidiagnostiikkaa. Tavoitteena on myös selvittää kosteusvaurioympäristöön liittyvien astmankaltaisten oireiden merkitys kliinisen astman riskitekijänä sekä arvioida kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden ja sairauksien vaikutuksia työkykyyn ja elämänlaatuun.
Tutkimus perustuu Työterveyslaitoksella vuosina 1995-2004 tutkittuihin yhteensä 2200 potilaaseen, joilla epäiltiin kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattitautia. Heistä 186:lla diagnosoitiin ammattiastma ja 726:lla ns. tavallinen astma, jonka oireita työolosuhteet pahentavat. Potilasasiakirjojen tarkastelun lisäksi toteutettiin kyselytutkimus 3-12 vuotta Työterveyslaitoksen ammattitautitutkimusten jälkeen. Vastausprosentti oli 61,3 %.
Tuloksia julkaistaan vuosina 2010-2012 vertaisarvioituina käsikirjoituksina alan tieteellisissä lehdissä. Nämä julkaisut ja niihin liittyvä yhteenveto muodostavat osajulkaisuväitöskirjani. Tuloksista tiedotetaan yleistajuisissa ja tieteellisissä julkaisuissa, kokouksissa ja seminaareissa sekä työterveyshenkilöstölle ja muulle terveydenhuollolle suunnatussa koulutuksessa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Kirsi Karvala
Tiedote
Työterveyshuollolle ohjeita ammattiastmadiagnostiikkaan
1.6.2012On tärkeää, että työterveyshuolto seuraa tarkasti niitä
työntekijöitä, joilla on kosteusvaurioympäristöön liittyviä
hengitystieoireita. Astmariskin vähentämiseksi kosteusvaurioiden
korjaaminen on tarpeen tai hengitystieoirein oireileva työntekijä
täytyy siirtää pois kosteusvaurioituneista tiloista. Työkyvyn
tukemiseksi tarvitaan varhaisia ja aikaisempaa tehokkaampia toimia
työpaikalla ja työterveyshuollossa.
Kosteusvaurioympäristöstä aiheutuvan ammattiastman
diagnostiikkaa arvioi ja kehitti väitöskirjassaan LL
Kirsi Karvala. Myös työterveyshuolto sai ohjeita
ja työkaluja kosteusvaurioympäristössä oireilevan työkyvyn
tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan työntekijän, työpaikan ja
työterveyshuollon kesken.
Väitöskirjan nimi on suomeksi
Työpaikan kosteusvaurioihin liittyvä astma (Asthma in damp
indoor work environments). Työsuojelurahasto tuki
väitöskirjan tekemistä. Karvala väitteli Helsingin yliopiston
lääketieteellisessä tiedekunnassa 30. marraskuuta 2012.
Työilmapiirikin alensi työkykyä
Työpaikan kosteusvaurioiden aiheuttama astma heikensi
sairastuneen elämänlaatua ja työkykyä. Ammattiastmaan liittyi myös
selvä riski poistua ennen aikojaan työelämästä. Oireilevan
työntekijän siirtäminen terveeseen työympäristöön näytti
pienentävän sairastumisriskiä.
Työkyky oli sitä huonompi, mitä enemmän pitkittyneitä oireita
vastaajalla oli.
Työkykyyn vaikutti sairauden lisäksi myös se, millaiseksi
esimiehen toiminta ja työilmapiiri
aikaisemmassa kosteusvauriotyöpaikassa oli koettu: huonoksi
koettu esimiehen toiminta ja työilmapiiri olivat yhteydessä
alentuneeseen työkykyyn.
Tulokset vahvistavat Karvalan mukaan käsitystä, että työkyvyn
alenemiseen on muitakin kuin vain terveydellisiä syitä.
PEF-työpaikkaseuranta kannattaa
Väitöstutkimuksen mukaan ammattiastmadiagnostiikassa voidaan
käyttää altistumisen arvioinnin perusteena tietoja työpaikan
kosteus- ja homevaurioiden laajuudesta ja sijainnista sekä
mikrobianalyysien tuloksia.
Yhteys altistumisen ja astman välillä voidaan osoittaa
PEF-työpaikkaseurannalla. PEF-mittaukset selvittävät
uloshengityksen huippuvirtausta (peak expiratory flow). Sen sijaan
IgE-välitteistä homeherkistymistä esiintyy vain osalla
ammattiastmapotilaista.
Tutkimus vahvistaa epidemiologista tutkimustietoa
kosteusvaurioympäristön ja astman yhteydestä.
Pitkäaikaista seurantaa
Tutkimusaineistona oli 2 200 Työterveyslaitoksella
ammattitautiepäilyn takia vuosina 1995–2004 tutkittua potilasta,
joilla oli ollut työpaikan kosteusvaurioon liittyviä
hengitystieoireita. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli
työskennellyt toimistossa, koulussa, sairaalassa tai päiväkodissa.
Potilaiden sairauskertomustietojen sekä työpaikkojen
kosteusvaurioita koskevien tietojen analysoinnin perusteella
156:lla tutkituista potilaista oli todennäköisesti
ammattiastma.
Kaikille tutkituille lähetettiin vuoden 2007 alussa
seurantakysely, jossa selvitettiin kosteusvaurioympäristössä
ilmenneiden astmankaltaisten oireiden merkitystä astman
riskitekijänä. Kyselyyn vastasi 1 295 henkilöä (61 prosenttia).
Vastanneista 483:lla oli tutkimusten aikana ollut
kosteusvauriotyöpaikkaan liittyviä astmankaltaisia oireita, mutta
astman diagnostiset kriteerit eivät olleet täyttyneet. Nyt 62:lla
näistä henkilöistä oli diagnosoitu astma.
Jos oireilleen työntekijän nykyisessäkin työpaikassa oli
kosteusvaurio, hänellä oli yli nelinkertainen riski sairastua
astmaan verrattuna niihin aikaisemmin oireilleisiin, joiden
nykyisessä työpaikassa ei ollut kosteusongelmia.
Karvalan mukaan sisäilmasta oireilevan työntekijän kuntoutukseen ja
työkyvyn tukemiseen tarvitaan uutta lähestymistapaa. Tarvitaan
kuntoutusmenetelmien kehittämistä ja tutkimista sekä
interventiotutkimuksia kuntoutuksen vaikuttavuudesta.
Toimittaja
Leena Huovila
Aineisto
Kirsi Karvala: Asthma in damp indoor work environments. People and Work Research Reports 97. Finnish Institute of Occupational Health. Helsinki. ISBN 978-952-261-246-5 (paperback) ISBN 978-952-261-247-2 (PDF) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-247-2 Avaa
Tilaukset: Työterveyslaitos, TTL-Kirjakauppa, puh. 030 474 2543, www.ttl.fi/bookstore. http://www.ttl.fi/bookstore