Kotka – Työhyvinvoinnin edelläkävijä kunta-alalla

Tiivistelmä

Tavoitteet
Kotkan kaupunki on vuosien ajan panostanut työhyvinvointiin eri keinoin. Nyt halutaan suunnitelmallisesti selvittää, miten hyvin panostukset tukevat kaupunkistrategiaa.

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kytkeä työhyvinvoinnin edistäminen osaksi johdon strategisia ydintoimintoja, vahvistaa työhyvinvoinnin johtamista, kehittää työhyvinvointitoimintojen priorisointia kustannustehokkaaseen suuntaan, sekä lisätä tietoisuutta työhyvinvoinnin investointien tuottavuudesta.

Menetelmät
Hanke muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1. Fokuskonsultointi, jossa määritetään työhyvinvoinnin ydinsisällöt kaupungin ja eri palvelualueiden strategiasta lähtien tukien siten kaupungin johtoa liittämään työhyvinvointi osaksi kaupungin strategista suunnittelua. Fokuskonsultointi selvittää konkreettisesti hyvinvoinnin aseman, vastuut, henkilöresurssit ja kustannukset sekä kaupungin toimintojen kannalta tärkeimmät henkilöstön ominaisuudet. Näiden pohjalta luodaan strategiselle hyvinvoinnille mittaristo, joka tukee työhyvinvoinnin kehittämistä eri johto-, esimies- ja asiantuntijatasoilla. 2. Auditointi, jossa määritetään työhyvinvointia tukevien ja kehittävien toimintojen käytänteiden taso sekä tehdään kehittämisehdotuksia ao. osa-alueille. Hyvinvoinnin johtamisen auditointi tuottaa selkeän kokonaismittarin, joka on pohjana työhyvinvoinnin pitkäjänteiselle kehittämiselle ja työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kehittämisen priorisoinnille.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kaarina Tilli

Tiedote

Kotka lisää hyvinvointiosaamista

Kotka haluaa vahvistaa työhyvinvoinnin johtamista kaupungin
hallinnossa. Tätä varten kaupunki osallistui Excenta Oy:n
toteuttamaan ja Työsuojelurahaston tukemaan kunta-alan strategisen
työhyvinvoinnin kehitysohjelmaan.

Hankkeen avulla löytyi neljä konkreettista kehittämisaluetta
strategisen hyvinvoinnin tehostamiseksi:

Yksi tavoitteista on kehittää asiakaslähtöistä toimintatapaa.
Asiakasnäkökulman kirkastamisessa johdolla on tärkeä rooli. Toinen
kehityskohde on vuorovaikutteinen ja avoin ilmapiiri, joka sekin
syntyy johtamisen kautta. Sitoutunut johto ohjaa esimerkillään ja
yhtenäisten toimintamallien avulla.

Sairauspoissaolojen lasku ja hyvinvoiva henkilöstö on kolmas
kehitysalue. Se edellyttää esimerkiksi sairauspoissaolojen
seuranta- ja raportointijärjestelmästä saatavan tiedon pohjalta
toteutettua oikea-aikaista toimintaa ja sen seurantaa. Neljänneksi
Kotka aikoo panostaa hyvinvointiosaamiseen ja -koulutukseen, sillä
esimiehet ja johto tarvitsevat työkaluja, joilla johtaa
hyvinvointia.

Toiminnan suunnittelu on jo aloitettu tulosten pohjalta.
Esimerkiksi palvelurakenteisiin vaikuttamalla aiotaan kehittää ja
tehostaa työtapoja ja -prosesseja. Hankkeessa havaitut
kehittämiskohteet on myös huomioitu useimmissa vuoden 2011 aikana
käynnissä olleissa kaupungin projekteissa, kuten
kehityskeskustelujen uusimisessa ja HR-raportoinnin käyttöönotossa.

Selkeät tavoitteet, tehokas seuranta

Kehitysalueet ja mittarit Kotkan kaupungin hyvinvointijohtamista
varten haettiin hankkeessa laajan tiedonkeruun, kyselyiden ja
haastattelujen avulla.

Työhyvinvoinnin ydinsisällöt määritettiin kaupungin ja eri
palvelualueiden strategiasta käsin. Tällä tuettiin kaupungin johtoa
liittämään työhyvinvointi osaksi kaupungin strategista
suunnittelua. Selvitettävänä olivat hyvinvoinnin asema, vastuut,
henkilöresurssit ja kustannukset sekä tärkeimmät henkilöstön
ominaisuudet.

Lisäksi selvitettiin työhyvinvointia tukevien ja kehittävien
toimintojen ja käytäntöjen taso sekä tehtiin kehittämisehdotuksia.
Hyvinvointijohtamisen auditointi pohjautui Excentan kehittämään
hyvinvoinnin johtamisen malliin ja sen perusteella luotuun
strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksiin.

Strateginen hyvinvointi perustuu ajatukseen, että hyvinvointia
voidaan mitata ja johtaa kuten mitä tahansa liiketoiminnan
osa-aluetta. Se on suunnitelmallista toimintaa, jolle määritellään
tavoitteet ja jota seurataan säännöllisin mittauksin.

Selkeät, numeraaliset tavoitteet mahdollistavat laadukkaan
seurannan. Kotkassa havaittiin se, että mitä konkreettisemmin
hyvinvoinnin tavoitteet oli määritelty, sitä aktiivisemmin johto ja
esimiehet käyttivät omassa työssään hyvinvoinnin mittareita.

Neljä kaupunkia kehittämisohjelmassa

Kunta-alan strategisen hyvinvoinnin
kehittämisohjelma 2010-2011 toteutettiin Työsuojelurahaston
tukemana neljässä kaupungissa.

Hyvinvoinnin johtamisen kehittämisohjelmaan osallistuivat Kotkan
ohella Helsinki (110189), Kemijärvi (110293) ja Hyvinkää
(110448). Ohjelman taustalla oli konsulttiyritys Excenta Oy:n
tuottama tutkimus Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009,
tekijöinä
Ossi
Aura,
Guy
Ahonen ja
Juhani
Ilmarinen.

Kehittämisohjelman tavoitteena oli luoda kunta-alalle strategisen
hyvinvoinnin viitekehys, jossa hyvinvointia johdetaan kunnan
strategisia tavoitteita tukien.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Aura Ossi, Saarikoski Ville. 2011. Työhyvinvointia johtamaan! Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt. Kuntatyönantajat. Helsinki. ISBN 978-952-213-816-3 ISBN 978-952-213-817-0 (PDF) http://shop.kuntatyonantajat.fi/uploads/tyohyvinvointia_johtamaan.pdf Avaa