Koulusta työelämään siirtyminen, Kansallinen syntymäkohortti 1987 aineistossa

Tiivistelmä

Lapsuudessa luodaan perusta myöhemmälle hyvinvoinnille. Nuorten ongelmista puhuttaessa unohdetaan usein, että hyvinvointierot ja syrjäytyminen ovat ilmiöitä, jotka juontavat juurensa varhaisempiin elämänvaiheisiin. Tiettyjen siirtymäaikojen on myös havaittu olevan erityisen tärkeitä yhteiskuntaan integroitumisen kannalta, kuten koulusta työ-elämään siirtymisen. Tässä tutkimuksessa selvitetään vuonna 1987 Suomessa syntyneiden nuorten siirtymistä koulusta työelämään. Tutkimuksessa yhdistetään rekisteritietoa syntymäkohortin jäsenten ja heidän vanhempiensa eri sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, koulutuksesta ja työelämästä. Pitkäaikainen rekisteriseuranta mahdollistaa eri tekijöiden ja ylisukupolvisten olosuhteiden yhteyksien tutkimisen niin alueellisesti kuin sukupuolittain. Tutkimuksessa käytetään tilastollisia menetelmiä kuvaamaan yksityiskohtaisesti kohortin jäsenten koulusta työelämään siirtymistä sekä tunnistamaan lapsuuden ja nuoruuden aikaisia riskitekijöitä varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiselle.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tiina Ristikari

Tiedote

Vaikea perhetausta heikentää nuoren työelämään kiinnittymistä

Lapsella on vartuttuaan hankaluuksia koulusta työelämään siirtymisessä, mikäli hänen vanhemmilleen kasautuu vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä, kuten hauras taloudellinen tilanne. Perusta myöhemmälle hyvinvoinnille, kuten työelämään kiinnittymiselle, luodaan lapsuudessa. Nuorten ongelmista puhuttaessa unohdetaan usein, että hyvinvointierot ja syrjäytyminen juontavat juurensa jo varhaisista elämänvaiheista.

Nuorisopoliittisena johtopäätöksenä voidaan esittää, että nuorten työelämään kiinnittymistä tarkastellessa pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon nuoren kokonaistilanne pidemmällä aikajänteellä.

Näin toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari, joka on tutkimusryhmän kanssa selvittänyt kokonaisen ikäluokan työelämään siirtymistä. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto stipendillä.

Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa. Tutkimuksessa on seurattu useiden rekisteritietojen pohjalta kaikkiaan noin 60 000:ta Suomessa vuonna 1987 syntynyttä henkilöä sikiöajalta 25-vuotiaaksi, eli vuoteen 2012.

Osalla paljon ongelmia siirtymävaiheessa

Tutkimuksessa saatiin ensi kertaa tietoa koko ikäluokan koulutuksesta työelämään siirtymisestä.

Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan nuorista aikuisista voi hyvin, ja heidän siirtymänsä aikuisuuteen sujuu ilman suuria ongelmia koulutuksen, terveyden, toimeentulon tai työllisyyden näkökulmista.

Osalla nuorista aikuisista on kuitenkin paljon ongelmia siirtymävaiheessa. Noin 14 prosenttia ikäluokasta ei ole suorittanut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Lähes kolmannes on joutunut turvautumaan jossakin vaiheessa toimeentulotukeen. Joka kolmas on myös saanut joko psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykenlääkkeitä.

12:ta polkua pitkin

Vuonna 1987 syntyneiden siirtymät koulutuksesta työelämään luokiteltiin 12 poluksi.

Siirtymäryhmien tarkastelu toi esiin erilaisia vaiheita työelämäkiinnittymisessä. Osalle nuorista siirtymien viivästyminen jäi tilapäiseksi vaiheeksi. Osalla tuloksena oli pätkä- ja silpputöitä, jotka vuorottelivat työttömyysjaksojen välissä. Osalla siirtymää ei tapahtunut.

Omiksi ryhmikseen erottautuivat ne, jotka saivat seuranta-aikana vanhempainpäivärahaa tai kotihoidontukea, eli ovat toisin sanoen hoitaneet lasta kotonaan. Näistä toisessa ryhmässä lastenhoito alkoi varhain, useimmilla 20–22 vuoden iässä. Toisessa ryhmässä lastenhoito alkoi muutamaa vuotta myöhemmin opiskelun tai työssäkäynnin jälkeen 24–25-vuotiaana, eli edelleen suhteellisen varhain.

Lastenhoito kasautui äideille, mikä hidastaa heidän siirtymiään työmarkkinoille. Tämä seikka tulisi ottaa huomioon pyrittäessä tasa-arvoiseen perhepolitiikkaan ja nuoriin kohdistuvaan aktivointiin.

Vanhempien kuormitus näkyy nuoren siirtymissä

Aiemmat suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuudenaikaisilla olosuhteilla on yhteys kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eri polkujen yhteyksiä nuoren vanhempien kokemaan kuormitukseen.

Tulokset osoittavat, että ne vuonna 1987 syntyneet naiset (41,8 prosenttia) ja miehet (33,9 prosenttia), joiden vanhemmilla ei ollut lainkaan vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä, enimmäkseen opiskelivat seuranta-ajalla 2005–2012.

Vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasautuminen lisäsi lastenhoidon vuosina 2007–2009 aloittaneiden naisten osuutta suoraan verrannollisesti: ei kuormittavia tekijöitä 6,5 prosenttia, yksi kuormittava tekijä 16,4 prosenttia, kaksi kuormittavaa tekijää tai enemmän 24,9 prosenttia.

Myös työttöminä olleiden osuus kasvoi suoraan verrannollisesti vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasautuessa.

Vastaavasti koulutuksessa olleiden osuus väheni kääntäen verrannollisesti sekä naisilla että miehillä.

Tulokset osoittavat lapsuudenaikaisen vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasautumisen yhteyden koulutuksesta työelämään siirtymisen hankaluuksiin. Politiikkatoimet, joilla edistetään nuorten kiinnittymistä peruskoulun jälkeisiin opintoihin tai työelämään, kohdistuvat pääsääntöisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolisiin nuoriin ja ovat luonteeltaan yksilöinterventioita.

Tutkimustulokset tuovat kuitenkin esille hyvin varhaisten tekijöiden vaikutuksen koulutuksesta työelämään siirtymisen polkuihin, siirtymävaiheeseen, jonka onnistuminen puolestaan on erittäin merkityksellinen myöhemmän taloudellisen tilanteen ja muun hyvinvoinnin kannalta.

Pitkittynyt työttömyys tai lyhyeksi jäänyt kouluttautuminen hankaloittavat nuorten kykyä itsenäiseen elämään sekä mahdollisuuteen osallistua yhteiskuntaan tasavertaisena jäsenenä.

Tulokset ovat osa laajaa Suomi nuorten kasvuympäristönä -raporttia. Tuloksista on myös kirjoitettu kaksi tieteellistä artikkelia, jotka on lähetetty kansainväliseen vertaisarvioituun lehteen.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas, Aino Lappi, Pasi Haapakorva, Marko Merikukka, Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen, Ari Hautakoski. Nuorisotutkimusseura ry/ Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 9/2016. Avaa

ISBN 978-952-302-670-4 (painettu)ISBN 978-952-302-671-1 (verkkojulkaisu)ISSN 1798-0070 (painettu)ISSN 1798-0089 (verkkojulkaisu)

Koulusta työelämään. Tiedon silta 2017. https://tiedonsilta.fi/koulusta-tyoelamaan/