Kronotyypin merkitys työn imun kokemiselle ja fyysisen aktiivisuuden rooli työstressin ehkäisemiseksi – Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 – tutkimus

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitetään kronotyypin eli vuorokausirytmin merkitystä työn imun kokemiselle ja fyysisen aktiivisuuden roolia työstressin ehkäisemiseksi. Tutkimukset osoittavat, että työn imun kokemukseen vaikuttavat työhön ja organisaatioon liittyvät tekijät, mutta työn ulkopuolisten tekijöiden tarkastelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksessa hyödynnetään Pohjois-Suomen syntymäkohortti – 1966 väestöpohjaista aineistoa. Tutkimuksella tuotetaan tärkeää tietoa työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heli Kiema-Junes

Tiedote

Kronotyypin, unen sekä vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden merkitys työn imulle ja työstressille

Tiivistelmä

Hankkeessa tarkasteltiin vuorokausirytmin, työajan sekä uniongelmien merkitystä työn imun kokemiselle. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen kunnon roolia työstressin kokemiselle. Hankkeessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 – aineiston 31- ja 46-vuoden seurantoja kokoaikatyössä olevien osallistujien osalta. Seurannoista tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyaineistoja sekä kliinisiä tutkimuksia kuntomuuttujien osalta.

Hankkeen aikana valmistui kaksi tutkimusartikkelia, jotka on lähetetty kansainvälisiin tiedejulkaisuihin arvioitavaksi. Tutkimustietoa hyödynnetään työhyvinvoinnin edistämisessä työorganisaatioissa huomioiden yhä laajemmin ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

Lähtökohdat

Hankkeen tavoitteena oli tutkia yksilöllisten ja terveyskäyttäytymiseen liittyvien tekijöiden merkitystä työhyvinvoinnin kokemiselle työn imun ja työstressin näkökulmista. Hankkeen tavoiteena oli perehtyä tarkemmin 1) vuorokausirytmin eli kronotyypin, työajan ja uniongelmien merkitykseen työn imun kokemisella ja 2) vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen kunnon rooliin työstressin kokemiselle. Tutkimustieto on tärkeää työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.

Aineisto

Tutkimuksessa hyödynnetään Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 – pitkittäisaineistoa, jota on kerätty vuodesta 1966 (1965) vuodesta lähtien. Aineisto sisältää yhteensä 12 058 tutkittavaa, joista tässä tutkimuksessa hyödynnetttiin 1966- kohortin 31-vuoden ja 46 -vuoden seurantoja. Seuranta-aineistot on kerätty kyselylomakkeilla ja kliinisillä tutkimuksilla.

Menetelmät

Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Ensimmäisessä osajulkaisussa hyödynnettiin varianssianalyysiä kronotyypin, työaikamuodon ja uniongelmien merkityksen tarkastelemiseksi työn imun kokemiselle. Toisessa osajulkaisussa tarkastelimme pitkittäisiä yhteyksiä vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden, fyysisen kunnon sekä työstressin, työn vaatimusten ja hallinnan välillä regressioanalyysia hyödyntäen.

Tulokset ja johtopäätökset

Hankkeen aikana valmistui kaksi käsikirjoitusta, jotka julkaistaan kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Käsikirjoitukset osoittivat, että kronotyypillä on merkitystä työn imun kokemiselle. Iltatyypit kokivat vähemmän työn imua aamu- ja päivätyyppeihin verrattuna. Uniongelmat moderoivat kronotyypin ja työn imun välistä yhteyttä. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä korkeampiin työn vaatimuksiin ja fyysinen kunto vähäisempään työstressin kokemukseen ja korkeampaan työn hallintaan.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti tärkeää tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista yksilöllisistä tekijöistä ja terveyskäyttäytymisestä. On tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jotta työntekijät voisivat kokea työn imua ja toisaalta riski korkeaan työstressiin vähentyisi. Työpaikoilla tulisi huomioida yksilöllisiä tekijöitä mm. työaikojen suunnittelussa ja työnteon tavoissa sekä järjestää työ niin, että työntekijöille jää voimavaroja mm. vapaa-ajan liikuntaan työn lisäksi.

Aineisto

Kronotyypin merkitys työn imun kokemiselle ja fyysisen aktiivisuuden rooli työstressin ehkäisemiseksi – Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 – tutkimus. Tiivistelmä Avaa