Kuinka tukea riskienarviointiosaamista ja arvioida riskienarvioinnin onnistumista

Tiivistelmä

Tutkimuksen aiheena on työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien riskien arviointia työpaikoilla tekevien henkilöiden riskienarviointiosaaminen ja riskienarvioinnin onnistuminen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että riskejä jää tunnistamatta ja hallitsematta riskienarvioinnin osaamisen ja työvälineiden rajoitusten takia. Työpaikoilla halutaan kehittää riskienarviointia siten, että se vastaisi työpaikan tarpeisiin ja olisi onnistunutta. Riskienarvioinnin onnistumista ei kuitenkaan juuri arvioida, joten todellista tietoa riskienarvioinnin osaamisesta ja tarkoituksenmukaisuudesta ei ole. Riskienarvioinnin onnistumisen arviointiin ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä viitekehystä ja muutenkin ohjeistusta on saatavilla vain vähän. Tarvitaan lisää tutkimusta tukemaan laadukkaan ja onnistuneen riskienarvioinnin tekemistä käytännössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä erilaisista tavoista tukea työpaikoilla riskienarviointia tekevien henkilöiden riskienarviointiosaamista ja arvioida riskienarvioinnin onnistumista. Tutkimuksen aineisto kerätään viidestä eri toimialaa edustavasta yrityksestä. Aineistonkeruumenetelminä ovat dokumenttianalyysit, haastattelut, työpajat, havainnointi ja kirjallisuuskatsaus. Hankkeen tulosten pohjalta laaditaan materiaalipaketti, joka sisältää tietoa ja työvälineitä riskienarvioinnin kehittämiseen osaamisen tukemisen ja onnistumisen arvioinnin näkökulmista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Noora Nenonen

Tiedote

Tutkimuksesta tukea työpaikkojen riskienarviointiin

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa ja työvälineitä riskienarviointiosaamisen kehittämisen ja riskienarvioinnin onnistumisen arvioinnin tueksi. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti yhteistyössä kuuden kohdeorganisaation kanssa. Tulosten avulla työpaikoilla voidaan kehittää riskienarviointia resurssitehokkaammaksi sekä vastaamaan paremmin työpaikan tarpeita. Siten riskienarvioinnista saadaan paras hyöty irti, ja se toimii aidosti turvallisuuden parantamisen työvälineenä. Riskienarviointia kehittämällä työpaikat voivat vähentää työtapaturmia ja parantaa työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä, mikä parantaa myös työpaikkojen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä tukee työntekijöiden työkyvyn säilymistä.

Lähtökohdat

Riskienarviointi on keskeinen osa työturvallisuuden johtamista. Aiemman tutkimuksen perusteella riskejä jää tunnistamatta ja hallitsematta osaamisen ja työvälineiden rajoitusten takia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista tavoista tukea työpaikoilla riskienarviointia tekevien henkilöiden riskienarviointiosaamista ja arvioida riskienarvioinnin onnistumista. Tutkimuksessa tuotettiin tietoa ja työvälineitä riskienarvioinnin kehittämisen tueksi työpaikoille.

Aineisto

Tutkimushanke toteutettiin Tampereen yliopiston tuotantotalouden yksikön turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -tutkimusryhmässä. Kohdeorganisaatiot olivat Elenia, Kiwa Inspecta, Neste Oyj, Nokian Renkaat Oyj, VR FleetCare Oy ja VR-Yhtymä Oyj. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistui tutkimukseen Riskien arviointi ja hallinta työpaikalla -työkirjan päivityksen osalta. Edellisten lisäksi ohjausryhmässä oli edustajat Työturvallisuuskeskuksesta, Innotiimi-ICG:stä ja Työsuojelurahastosta.

Menetelmät

Tutkimus oli monimenetelmällinen, ja siinä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimus- ja analyysimenetelmiä. Kohdeorganisaatioissa toteutettiin haastattelut, riskienarviointien havainnointi, kysely, työpajoja ja dokumenttianalyysi. Hankkeen ohjausryhmä osallistui Delfoi-kyselyyn, jolla selvitettiin heidän käsityksiään riskienarviointiosaamisesta, sen tukemisesta sekä onnistuneesta riskienarvioinnista. Haastattelujen ja kyselyn avovastaukset analysoitiin laadullisesti teemoitellen.

Tulokset ja johtopäätökset

Riskienarvioinnin onnistumiseen vaikuttavat arviointiryhmän kokoonpano ja toiminta, resurssit ja valmistautuminen sekä yksilöiden suhtautuminen, kokemus ja tietämys. Suurimpia kehityskohteita olivat selkeä ohjeistus, tulosten vertaaminen eri arviointikohteiden kesken, riskin merkityksen objektiivinen arviointi, riskienarvioinnin laadusta annettava palaute riskienarvioinnin suorittajille, tulosten laaja hyödyntäminen yrityksen toiminnassa sekä riskienarvioinnin onnistumisten esiin tuominen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa ja työvälineitä riskienarviointiosaamisen kehittämisen ja riskienarvioinnin onnistumisen arvioinnin tueksi. Materiaalipakettia voidaan hyödyntää laajasti erilaisilla työpaikoilla. Tuloksia hyödynnettiin myös Riskien arviointi ja hallinta työpaikalla -työkirjan viimeisimmässä päivityksessä. Työkirja on yleisin suomalaisilla työpaikoilla käytettävä työväline riskienarviointiin, joten sen kautta hankkeen tulokset leviävät laajasti suomalaiseen työelämään.

Aineisto

Minna Rantala, Maria Lindholm, Noora Nenonen, Sari Tappura, Jouni Kivistö-Rahnasto. Kuinka tukea riskienarviointiosaamista ja arvioida riskienarvioinnin onnistumista. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tuotantotalous
2022.

ISBN 978-952-03-2658-6 (painettu)
ISBN 978-952-03-2659-3 (verkkojulkaisu)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2659-3 Avaa