Kuka jaksaa töissä? Työolot, työolojen muutokset ja työkyky nuorilla, keski-ikäisillä ja ikääntyvillä työntekijöillä

Tiivistelmä

Hanke tuottaa uutta tietoa työolojen ja niiden muutosten merkityksestä toiminta- ja työkyvylle koko työuran aikana. Erityisenä uutuusarvona on tieto työn kuormituksen merkityksestä toimintakyvylle ja terveydelle jo työurien alkuvaiheessa. Seurantakyselyt tuottavat tietoa myös keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden työoloista vuosilta 2000-2017. Kyselyiden lisäksi käytössä ovat rekisteritiedot. Tulokset ovat hyödynnettävissä ajankohtaisissa työ- ja terveyspoliittisten sekä hallitusohjelman tavoitteissa pidentää työuria niiden kaikissa vaiheissa.

Koska varhainen fyysinen ja muu kuormitus töissä voi liittyä työkyvyttömyyttä lisäävien sairauksien riskiin, on tärkeä tunnistaa riskitekijät ja -ryhmät ajoissa. Näin voidaan puuttua ongelmiin ja vähentää työkyvyttömyyden riskiä, edistää työkykyä ja kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisuuksia jaksaa ja jatkaa töissä. Jos keski-iän työkyvyttömyyden tausta on työn kuormituksessa ja riskitekijöissä työurien alussa, puuttuminen ongelmiin vasta niiden ilmaannuttua ei ole tehokasta ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia työpaikoilla ja kansantaloudelle.

Hankkeen tavoitteena onkin tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena sekä suositusten pohjana, kun pyritään pidentämään työuria. Hankkeelle on laadittu viestintäsuunnitelma, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston viestinnän asiantuntijoiden tuella, jotta tuloksista voidaan tiedottaa tehokkaasti käyttäen sekä kohdennettua viestintää, että laajaa mediatiedotusta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tea Lallukka

Tiedote

Kuka jaksaa töissä? Työolot, työolojen muutokset ja työkyky eri ikäisillä työntekijöillä

Tiivistelmä

Työuria on tärkeä pidentää niiden kaikissa vaiheissa. Hankkeen tavoitteena oli tutkia erityisesti fyysisiä ja psykososiaalisia työaltisteita sekä niiden merkitystä toimintakyvylle ja sairauspoissaoloille eri ikäisillä työntekijöillä. Erityinen painotus oli tekijöissä, jotka ylläpitävät hyvää toimintakykyä ja liittyvät sairauspoissaolojen vähentymiseen. Aineistot olivat laajoja kysely- ja rekisteriaineistoja ja mittarit validoituja.
Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä työ- ja terveyspoliittisissa ohjelmissa ja hallitusohjelman tavoitteissa työurien pidentämisestä niiden kaikissa vaiheissa. Tulokset korostavat erityisesti fyysisen työnkuormituksen merkitystä toiminta- ja työkyvylle kaikenikäisillä työntekijöillä.

Lähtökohdat

Tutkimus työuriin ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä on ajankohtainen, koska työuria on tärkeä pidentää niiden kaikissa vaiheissa, ja tietoa voidaan soveltaa ja käyttää poliittisessa päätöksenteossa. Nuorten työntekijöiden toiminta- ja työkykyyn on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, sillä useat aiemmat tutkimukset ovat kohdentuneet erityisesti toiminta- ja työkykyyn työurien loppupäässä. Kuitenkin jo nuorilla työntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja ja terveysongelmia.

Aineisto

Tutkimusaineistot ovat kysely- ja rekisteripohjaisia ja osa Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -hanketta. Hanke toimii yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kyselyt on lähetetty vuosina 2000–2017 Helsingin kaupungin työntekijöille, jotka lähtötilanteessa olivat 40–60-vuotiaita. Lisäksi käytössä oli nuorille työntekijöille (18-39-vuotiaat) suunnattu kysely, joka toteutettiin vuonna 2017. Rekisteritiedot saatiin erillisillä hakemuksilla Kelasta, ETK:sta, Tilastokeskuksesta ja THL:sta.

Menetelmät

Seurantakyselyt sisälsivät työhön ja toimintakykyyn liittyvät tiedot samoista työntekijöistä vuosilta 2000–2017. Pitkä seuranta kattoi työurat keskivaiheilta loppuun. Rekisteritiedot yhdistettiin kyselyvastauksiin suostumusten perusteella, ja mahdollistivat työolojen ja sairauspoissaolojen/ työkyvyttömyyseläkkeen välisten yhteyksien tutkimisen. Analyyseissa käytettiin kehittyneitä ja vaativia, eri tutkimuskysymyksiin parhaiten soveltuvia, muuttuja- ja henkilölähtöisiä tilastomenetelmiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Hankkeen tulokset korostavat, että erityisesti kuormittavat työolot ja epäterveelliset elintavat ovat yhteydessä toimintakykyyn ja sairauspoissaoloihin nuorilla, keski-ikäisillä ja ikääntyvillä työntekijöillä. Sopiva työn kuormitus, hyvä uni ja terveelliset elintavat auttavat ylläpitämään toimintakykyä. Elintapojen taustalla on suurta sosiaalista eriarvoisuutta, johon on tärkeä vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti sekä huomioida toimenpiteissä terveellisten elintapojen edistämiseksi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tuloksissa korostuivat erityisesti työn fyysisen kuormittavuuden yhteydet heikkoon toiminta- ja työkykyyn kaikenikäisillä työntekijöillä sekä työolojen suotuisten muutosten merkitys sairauspoissaolojen vähentymiseen ja sopivan kuormituksen merkitys toimintakyvyn ylläpitämisessä. Koska hyvä toimintakyky ennustaa mm. vähäisiä sairauspoissaoloja, työnantajien kannattaa kiinnittää huomiota toimintakykyä ylläpitäviin tekijöihin kuten suotuisiin työoloihin.

Aineisto

Tea Lallukka, Olli Pietiläinen, Ossi Rahkonen, Aapo Hiilamo, Johanna Suur-Uski, Jaakko Harkko, Jaana Halonen, Jouni Lahti, Rahman Shiri, Pi Fagerlund, Laura Aikomus, Hertta Ranta, Minna Mänty, Anne Kouvonen. Helsingin yliopisto. Kuka jaksaa töissä? Työolot, työolojen muutokset ja työkyky nuorilla, keskiikäisillä ja ikääntyvillä työntekijöillä. Loppuraportti.2020. Helsinki. Avaa