Kunnat ja palveluorganisaatioiden toimivuus -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Palvelujen laadun, tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun kehittäminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita julkisen palvelutoiminnan kehittämispyrkimyksissä 1990-luvun alusta lähtien.

Artikkeliväitöskirjan tavoitteena on analysoida niitä työyhteisöllisiä ja koko kuntaa koskevia tekijöitä, joilla on vaikutusta kunnan sisäisen toimivuuden muodostumiseen. Sisäisellä toimivuudella tarkoitetaan tasapainoa henkilöstönäkökulman, kuntalaisten ja taloudellisen tehokkuuden välillä. Sitä tarkastellaan kahdesta viitekehikosta. Aluksi lähtökohtana on työyhteisötaso, jossa toimintatukimuksellisten kehittämishankkeiden avulla pyrittiin kehittämään toimivia työyhteisöjä. Toiseksi näkökulmana on kuntien toteuttamat HR-käytännöt ja niiden vaikutus työyhteisöjen sisäiseen toimivuuteen.

Tutkimuksen menetelminä ovat toimintatutkimus, haastattelut, kyselyt, dokumenttianalyysit, tilastoanalyysit ja tapaustutkimukset.

Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millä edellytyksillä oppimisen tiloilla on vaikutusta palveluorganisaatioiden toimivuuteen?
2. Mikä on organisaation osajärjestelmien rooli palveluorganisaatioiden toimivuuden muodostumisessa?
3. Mitä vaikutuksia HR-käytännöillä on palveluorganisaation toimivuuteen?
4. Mitkä tekijät ovat vaikuttavia kuntien sisäisen toimivuuden muodostumisessa?

Väitöskirja valmistuu esitarkastukseen syyskuuhun 2012 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Risto Nakari

Tiedote

Kunnat hyötyvät hyvistä HR-käytännöistä

Kun kunnissa käytetään HR-käytäntöjä laajasti ja strategisesti,
kaikki osapuolet hyötyvät. Vain harvassa kunnassa on silti
pitkäjänteistä kehittämistyötä, todetaan tekeillä olevassa
väitöstutkimuksessa.

Tutkija
Risto Nakarin Tampereen yliopiston väitöstutkimus
käsittelee kuntien kehittämisjärjestelmiä. Tutkimuksessa todetaan,
että mitä laajemmin ja strategisemmin kuntien
palveluorganisaatioissa käytetään HR-käytäntöjä, sitä parempi on
henkilöstön työelämänlaatu, taloudellinen tehokkuus ja asiakkaiden
tyytyväisyys. Kaikki osapuolet siis hyötyvät hyvistä
käytännöistä.

Tämä pätee tutkimuksen mukaan erityisesti sivistystoimessa mutta
myös muilla kunnallisilla työn sektoreilla. Tutkimuksen mukaan
hyviä kehittämisen esimerkkejä löytyy kuitenkin vain harvoista
yksittäisistä työyhteisöistä ja hallintokunnista. Tutkimuksessa
käytettiin mittarina Questin analyysikehikkoa. Otannassa oli mukana
47 suomalaista kuntaa.

Tutkimuksen mukaan kunnallisten palveluorganisaatioiden sisäisen
toimimisen edellytyksenä olivat sellaiset rakenteelliset ratkaisut,
jotka mahdollistavat organisaatioiden strategisen ja osallistavan
toiminnan. Tällöin organisaatiota pitää johtaa demokraattisesti.
Kun työyhteisöä johdetaan demokraatisesti ja niissä käytetään
HR-järjestelmiä monipuolisesti, työyhteisöt voivat toimia
verkostomaisesti oppimisen tiloina.

Toimittaja
Terhi Friman