Kunnon työpaikka

Hanketiedot

Hankenumero
111365

Hakija
Oy Snellman Ab

Toteuttaja
Oy Snellman Ab

Lisätietoja
Lena Holmberg
lena.holmberg@snellman.fi

Toteutusaika
1.11.2011 - 31.3.2013

Työsuojelurahaston päätös
27.10.2011
34 900 euroa

Kokonaiskustannukset
69 812 euroa

Tulokset valmistuneet
31.3.2013

Tiivistelmä

Oy Snellman Ab on Pietarsaarelainen perheyritys, joka on valmistanut korkealaatuisia liha-ja leikkeletuotteita jo 60 vuotta. Toimintaan kuuluvat hankinta, teurastus, lihan paloittelu ja jalostus sekä erilaisten lihavalmisteiden valmistus. Snellman –konserniin kuuluu kahdeksan konserniyritystä. Henkilöstömäärä konsernissa ylittää 900. Suurimmat toimipaikat sijaitsevat Pietarsaaressa ja Keravalla. Snellman konsernilla on toimipisteet myös Ruotsissa ja Venäjällä.

Hankkeessa kehitetään Snellman konsernille henkilöstön työhyvinvoinnin hallintajärjestelmä, joka kattaa tiedonkeruun, työkykyongelmien ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen sekä kuntoutuksen. Järjestelmä kehitetään yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, esimiesten ja työpaikkojen kanssa. Tavoitteena on juurruttaa kehitettävät mallit osaksi Snellman konsernin päivittäistä liiketoimintaa sekä yrityskuvaa.

Kehittämishankkeessa hyödynnetään ja edelleen kehitetään teknologiasovelluksia, palveluita ja palveluprosesseja. Perustana ovat aihealueen tutkimukset, Snellmanin toteuttamat pilottiprojektit sekä asiantuntijakonsultaatiot. Henkilöstön motivoituminen ja johdon sitoutuminen näkyvät Snellman Oy:n henkilöstön työhyvinvoinin lisäksi tuotannossa. Kehittämishanke edesauttaa Snellman Oy:n yleistä kuvaa terveellisen ruoan tuottajana ja terveyden edistäjänä.
Hanke toteutetaan ajalla 1.11.2011 – 31.3.2013.

Hankkeen vastuuhenkilö

Lena Holmberg

Tiedote

Työhyvinvointi hallintaan hyvissä ajoin

31.3.2013

Snellman-konsernissa on otettu käyttöön työhyvinvoinnin
hallintajärjestelmä. Se sisältää työkykyä uhkaavien ongelmien
ennakoinnin, varhaisen tuen ja kuntoutuksen. Järjestelmässä
kerätään järjestelmällisesti tietoa sekä seurataan työhyvinvoinnin
ilmaisimia ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Työsuojelurahasto
rahoitti Snellman Oy:n kehittämishanketta, jonka
työhyvinvointijärjestelmän kehitti BPM-palvelut Oy.

 

Oy Snellman Ab on pietarsaarelainen perheyritys, joka on
valmistanut liha- ja leikkeletuotteita jo 60 vuotta. Toimintaan
kuuluvat hankinta, teurastus, lihan paloittelu ja jalostus sekä
erilaisten lihavalmisteiden valmistus. Snellman-konserniin kuuluu
kahdeksan konserniyritystä. Henkilöstöä konsernissa on yli 900.
Suurimmat toimipaikat sijaitsevat Pietarsaaressa ja Keravalla.
Snellman-konsernin henkilömäärä on hankeaikana kasvanut, mikä
osaltaan on osoittanut työhyvinvoinnin palvelujärjestelmän tarpeen.

 

BPM-mittausjärjestelmä on BPM-palvelut Oy:n itsensä mukaan nopea ja
kustannustehokas menetelmä tuki- ja liikuntaelinsairauksien
tutkimiseen ja kuntotutuksen suunnitteluun.

 

Tietoa kehittämisen rungoksi

 

Snellmanin uusi työhyvinvoinnin hallintajärjestelmä tuottaa
jäsenneltyä tietoa palveluista, kustannuksista ja investointien
tuotosta. Näin työhyvinvoinnista päättäminen ja jatkuva
kehittäminen saavat perustaa. Tavoitteena on juurruttaa
kehitettävät mallit osaksi Snellman konsernin päivittäistä
liiketoimintaa sekä yrityskuvaa.

Järjestelmän on määrä vähentää heikentyneestä työhyvinvoinnista
aiheutuvia sairauspoissaolo- ja eläköitymiskustannuksia sekä lisätä
henkilöstön motivaatiota omaehtoiseen työhyvinvoinnin edistämiseen.
Tavoite on alentaa tuntityöntekijöiden sairauspoissaolot seitsemään
prosenttiin. Lisäksi järjestelmä ylläpitää Snellman-konsernin
imagoa vastuullisena työpaikkana paikallisesti ja maanlaajuisesti.

Taustalla aiempi kehittämistyö

 

Hankkeen alussa tehtiin perusselvitys, jossa analysoitiin
lihanjalostusalan työhyvinvointitutkimukset sekä kartoitettiin koko
henkilöstön terveys ja työhyvinvointi.

 

Hankkeessa on lisäksi hyödynnetty aiempaa Arbetshälsa inom
charkproduktion -hanketta (109460) ja työterveyshoitaja
Anna Nygårdin opinnäytetyötä.

 

Laaja kehittäjäjoukko

 

Toiminnat mallinnettiin asiantuntijoiden sekä Snellmanin
henkilöstöjohdon, työterveyshuollon ja henkilöstön yhteistyönä.
Mallinnuksen jälkeen aloitettiin toimintojen pilotointi, ja
toimintoihin tehtiin tarvittavia korjauksia.

 

Palvelujärjestelmän juurruttamisessa työpaikoille on hyödynnetty
myös lean-mallia, jolla pyritään turhien työvaiheiden poistamiseen.

Kymmenen kohdan eteneminen

 

Perusselvitysten jälkeen hanke jaettiin kymmeneen toisiaan tukevaan
työhyvinvoinnin olennaisiin alueisiin, joita on kehitetty
samanaikaisesti.

 

Kehittämisalueiksi määriteltiin:

1) palveluprosessit: Palvelut ja palveluverkosto mallinnettiin
kyselyssä käytetyn, terveysriskiin perustuvan luokittelun
mukaisesti. Hankkeessa kehitettiin palveluohjauksen malli, joka on
Snellman terveys -toimintaohjeessa.

 

2) mittarit: Mallinnuksen mukaisten työhyvinvointipalveluiden
talous- ja vaikuttavuusmittareita sekä raportointia alettiin
kokeilla hankeaikana.

 

3) lihanjalostustyön tyyppiongelmat: Tuki- ja
liikuntaelinongelmista aiheutuu Snellmanilla eniten
sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä.
Toimintakykymittaukset aloitettiin terveyskyselyn korkeimman riskin
ryhmässä.

 

4) hyvinvointivalmennus: Mallia on kehitetty lähinnä Pietarsaaren
toimipisteen kuntovalmentajan voimin ja esimieskoulutuksesta
saaduilla tuloksilla.

 

5) henkilöstön motivointi:
Sari Eeron pro gradu -opinnäytetyön mukaan
parhaimmin henkilöstöä motivoi omien tavoitteiden saavuttaminen, ei
kilpailu.

 

6) esimiesohjelmat: pääteemoina olivat johtaminen, varhaisen tuen
merkitys työpaikalla ja esimiehen oma työhyvinvointi. Hankeaikana
kouluttautui 63 esimiestä.

 

7) teknologia: Fysioterapian ja kuntoutuksen palautejärjestelmää
alettiin kokeilla syyskuussa 2012. Sairauspoissaolot kirjataan
palkkahallinnon ohjelmaan. Työterveyshuollon ohjelmistojen raportit
yhtenenäistetään.

 

8) ravinto–liikunta-konsepti: Konsepti on tärkeä Snellmanin
työnantajabrändille. Konseptin jatkosta päätetään vuonna 2013.

 

9) talousmalli: Konsernin kirjanpitoon on lisätty työhyvinvoinnin
investointeja ja kustannuksia kuvaavia alatilejä. Lisäksi luodaan
malli konsernin sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeiden
kustannusten määrittämiseksi.

 

10) tiedottaminen: Henkilöstölle tiedotetaan ilmoitustauluilla ja
intranetissä; esimiehille intranetissä ja kokousmuistioissa;
työhyvinvoinnin palveluntuottajille internetissä, kokousmuistioissa
ja palautejärjestelmässä sekä kuluttajille Snellmanin
internetsivuilla.

 

Kehittäminen ei pysähdy

 

Kaikkia osa-alueita on siis kehitetty ja pilotointi sekä korjaavat
toimenpiteet jatkuvat hankkeen jälkeen.

 

Työhyvinvointia juurrutetaan työpaikoille esimies-, työhyvinvointi-
ja ergonomiakoulutuksilla. Lisäksi henkilöstöä tuetaan oman
työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Palvelujärjestelmä on
dokumentoitu vuosittain päivitettävään Snellman terveys–Snellman
hälsa -toimintaohjeeseen. Ohje on koko henkilöstön nähtävissä
painettuna ja sähköisesti.

Koko henkilöstön terveyskartoituksella ja Sari Eeron pro gradulla
kerättiin terveystiedon lisäksi henkilöstön toiveita
työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvoinnin palvelutoiminnan
kehittäminen jatkuu. Henkilöstön ergonomiakoulutus on aloitettu.

Hankeaikana on luotu prosessimallit ja työhyvinvointijärjestelmän
perusrakenne. Tätä perusrakennetta kehitetään edelleen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Kehittämishankkeen loppuraportti. Snellman-konserni. 2013. Avaa