Kuntatyönantajan vaikutusmahdollisuudet työpaikkakiusaamiseen ja asiakasväkivaltaan: riskiennustemalli ja kehittämisinterventio

Tiivistelmä

Tutkimusnäyttö työpaikkakiusaamisen ja väkivaltatilanteiden kielteisistä vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn on vankkaa. Työnantajilla ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut tutkimukseen perustuvia työkaluja näiden kielteisten ilmiöiden vähentämiseen tai ennaltaehkäisyyn. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa työnantajille näitä työkaluja. Tuotamme tietoa tekijöistä, jotka ennakoivat työpaikkakiusaamisen ja asiakasväkivaltatilanteiden lisääntymistä yksilötasolla ja työyksiköissä. Lisäksi toteutamme kehittämishankkeen näihin ilmiöihin puuttumiseksi sekä arvioimme hankkeen vaikutuksia kolmen kaupungin työntekijöiden joukossa. Aineistona käytetään Kuntahenkilöstön seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteriaineistoja, sekä uutta kerättävää aineistoa koskien työyksiköiden prosesseja, toimintamalleja, esimiestyötä ja työntekijäkulttuuria koskien työpaikkakiusaamista ja asiakasväkivaltatilanteita. Tilastomenetelminä riskiennustemallinnuksessa ovat LASSO-regressioanalyysit ja intervention vaikuttavuustutkimuksessa latentti muutosmallinnus. Tieto on suoraan hyödynnettävissä työpaikkatasolla. Vaikka riskiennustemallinnusta on käytetty sairauksien, terveyskäyttäytymisen ja työkyvyttömyyden tutkimuksessa, työyhteisöriskien ennustemallinnus on uutta ja innovatiivista. Tutkimushankkeemme tuottaa työvälineitä siihen, miten organisaatioissa toimintaa voidaan kehittää, jotta nämä haitalliset työn ja työyhteisön riskit saadaan minimoitua.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Ervasti

Tiedote

Työnantajan vaikutusmahdollisuudet epäasialliseen kohteluun ja asiakasväkivaltaan

Tiivistelmä

Tutkimus- ja kehittämishankkeemme tavoitteena oli tuottaa työnantajille tietoa ja työkaluja epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi. Toteutimme kehittämisintervention näiden tilanteiden käsittelyyn työpaikoilla ja arvioimme sen vaikuttavuutta. Lisäksi teimme riskiennustemallinnusta ja tutkimme koulualueen yhteyttä opettajien kokemaan väkivaltaan. Tutkimustemme yhtenäinen tulos oli, että työyhteisön psykososiaalisten voimavaratekijöiden, kuten esihenkilön toiminnan ja työyhteisön toimivuuden kehittäminen vähentää sekä epäasiallista kohtelua että asiakasväkivaltaa. Nollatoleranssi kannattaa, sillä myönteisiä muutoksia tapahtuu vähemmän, jos näitä konflikti-ilmiöitä esiintyy paljon.

Lähtökohdat

Tutkimushankkeemme käynnistyi kuntaorganisaatioiden tarpeesta löytää työkaluja epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivallan ehkäisyyn ja hallintaan. Työnantajilla on työturvallisuuslakiin perustuva velvoite puuttua epäasialliseen kohteluun ja taata turvallinen työympäristö, mutta käytännön keinoista on pulaa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa tekijöistä, jotka ennustaisivat muutosta konfliktitilanteissa sekä toteuttaa kehittämishanke, jolla näitä tilanteita voidaan työyhteisöissä käsitellä.

Aineisto

Hyödynsimme tutkimuksessa Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusaineistoa vuosilta 2017–2022. Interventiotutkimuksessa mukana oli kolmesta kunnasta 271–315 kyselylomakkeet täyttänyttä ja työpajoihin osallistuneissa työyksiköissä työskennellyttä työntekijää sekä 2310 verrokkia. Riskiennustemallinnuksissa tutkimusjoukon koko vaihteli 3109 ja 43 635 henkilön välillä. Koulualueen merkitystä tutkittaessa mukana oli 3984 alakoulun opettajaa/muuta opetushenkilöstöä.

Menetelmät

Interventio toteutettiin työpajatyöskentelynä ja esihenkilöiden sparrauksena. Sen vaikutusten tutkimus tehtiin kvasikokeellisessa asetelmassa latentilla muutosmallinnuksella, jossa muutoksen vastemuuttujissa oletettiin välittyvän työn psykososiaalisten voimavaratekijöiden muutoksen kautta. Riskiennusteissa käytettiin LASSO-regressiota, tavoitteena löytää pienin mahdollinen määrä muuttujia selittämään muutosta vastemuuttujissa mahdollisimman hyvin. Koulualuetutkimus tehtiin monitasomallinnuksena.

Tulokset ja johtopäätökset

Interventiolla ei voitu osoittaa suoria eikä epäsuoria vaikutuksia epäasialliseen kohteluun tai asiakasväkivaltaan. Se vaikutti kuitenkin osassa työyksiköistä myönteisesti esihenkilötyöhön. Interventiosta riippumatta myönteiset muutokset lähiesihenkilön ja työyhteisön toiminnassa olivat yhteydessä myönteisiin muutoksiin konfliktitilanteiden esiintyvyydessä. Nollatoleranssi kannattaa, sillä myönteisiä psykososiaalisia muutoksia tapahtui useammin, jos konfliktitilanteita oli vähemmän.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeemme tuotti uutta tutkimustietoa tekijöistä, jotka ennustavat epäasiallisen kohtelun alkamista ja asiakasväkivaltatilanteiden lisääntymistä sekä siitä, miten niitä voidaan ehkäistä. Tieto on suoraan hyödynnettävissä työpaikoilla sekä riskissä olevien työyksiköiden, jopa yksilöiden, tunnistamiseen että kehittämistoiminnan sisältöjen suunnitteluun. Kehittämistoiminnan tuloksena syntyi konkreettisia keinoja tarjoavat työkirjat työpaikkojen käyttöön.

Aineisto

Jenni Ervasti, Piia Seppälä, Nina Olin, Susanna Kalavainen, Heli Clottes Heikkilä, Ville Aalto, Jouko Remes, Jaana Pentti, Jaakko Airaksinen, Mika Kivimäki. Työnantajan vaikutusmahdollisuudet epäasialliseen kohteluun ja asiakasväkivallan uhkaan. Kehittämishankkeen toteutus ja arviointi sekä riskiennustemallinnus kunta-alalla. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2023.
ISBN 978-952-391-019-5 (pdf) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Risk prediction, bullying Avaa

Epäasiallinen kohtelu hallintaan (opas) Avaa

Keinoja asiakasväkivallan ehkäisyys (opas) Avaa

study protocol Avaa